Uuno Kaarlo Olavi Isokallio (15. syyskuuta 1911 Huittinen[1]25. marraskuuta 1979 Helsinki[2]) oli diplomi-insinööri ja ammattikasvatusneuvos, joka teki elämäntyönsä ammattiopetuksen parissa.

Henkilöhistoria muokkaa

Olavi Isokallion vanhemmat olivat maanviljelijä Kalle Vihtori Isokallio ja Fanni Josefina Mattila ja puoliso vuodesta 1943 Aune Annikki Ala-Hellä. Kolumnisti, kirjailija ja yritysjohtaja Kalle Isokallio on heidän poikansa. Olavi Isokallio tuli ylioppilaaksi 1932 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1943 ja diplomi-insinööriksi 1952. Hän toimi uransa alkuvaiheessa oppikoulunopettajana ja puolustusvoimien aineenkoestuslaitoksen assistenttina ja sitten Ammattienedistämislaitoksen opettajana 1946–1953, kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston ammattiopetuksen tarkastajana 1953–1955 sekä ammattiopetuksen toimistopäällikkönä ja opetusneuvoksena 1955–1966 ja lopuksi opetusministeriössä ammattikasvatushallituksen ammattiopetuksen osastopäällikkönä ja ammattikasvatusneuvoksena 1966–1968. Molempiin sotiin osallistunut Isokallio oli sotilasarvoltaan kapteeni (1941).[1][2]

Julkaisuja muokkaa

  • Numero- ja kirjainlaskento, 1955
  • Numero- ja kirjainlaskento: harjoitustehtävien tulokset, 1955
  • Ammattikoulutustarve 1960–1965: selvitys maamme työntekijäasteisesta ammattikoulutustarpeesta sekä sen jakaantumisesta ammateittain ja koulutusasteittain, 1962
  • Ohjeita ulkomaille harjoittelijoiksi lähteville: näitä ajatuksia ja ohjeita nuorelle ulkomaille lähtijälle esittää ammattikasvatusneuvos Olavi Isokallio taiteilija Olavi Hurmerinnan avustamana, 1966

Lähteet muokkaa

  1. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 282 (Viitattu 2.8.2019)
  2. a b Kuolleita. Olavi Isokallio. Helsingin Sanomat, 1.12.1979, s. 14.