Avaa päävalikko

Olavi Eränkö

suomalainen lääkäri

Eino Olavi Eränkö, ent. Enroos (12. huhtikuuta 1924 Helsinki[1]11. marraskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori. Hänen erikoisalaansa olivat histologia ja histofysiologia. Eränkö oli Helsingin yliopiston anatomian dosentti 1952–1956 ja professori vuodesta 1956. Hän oli Työterveyslaitoksen fysiologi 1951–1954 ja fysiologian osaston apulaisjohtaja 1954–1956. Erängön tutkimuskohteena oli varsinkin lisämunuaisten rakenne ja toiminta.[2]

Erängön vanhemmat olivat vakuutusmatemaatikko Gösta Fredrik Eränkö ja Impi Siviä Aino Frisk. Hän avioitui 1946 Maija Elina Puustisen kanssa. Eränkö tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta 1941 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1950. Lääketieteen tohtoriksi hän väitteli Suomessa 1952, filosofian tohtoriksi hän väitteli Edinburghin yliopistossa 1958. Eränkö teki runsaasti kansainvälisiä tutkimus- ja opintomatkoja ja toimi useissa alansa yhdistyksissä sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 90-92. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1059
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.