Oikeudenmukaisuusvaatimuksia
Oikeudenmukaisuusvaatimuksia[1] (m.kreik. Δικαιώματα (πόλεων), Dikaiōmata (poleōn), ”(Kaupunkien) oikeudenmukaisuusvaatimuksia”) oli Aristoteleen kirjoittama antiikin kreikkalainen teos, joka kokosi yhteen kreikkalaisten kaupunkivaltioiden (polis) tekemiä päätöksiä. Se on eräs esimerkki Aristoteleen tekemistä historiallisista tutkimuksista.[2] Teos ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan joitakin katkelmia.
| Oikeudenmukaisuusvaatimuksia | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Δικαιώματα (πόλεων) | |||||||||
| Alkuperäisteos | |||||||||
|
|||||||||
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|||||||||
Sisältö muokkaa
Teos käsitti yhden kirjan ja se tunnetaan muun muassa Diogenes Laertioksen maininnasta.[1] Teoksen kreikankielisen nimen dikaiōmata viittasi antiikin Kreikassa yleisesti todistusaineistona käytettyihin dokumentteihin ja edelleen oikeutukseen ja oikeudenmukaisuusvaatimuksiin. Aristoteleen teoksen tapauksessa teoksen nimellä oli viimeksi mainittu sivumerkitys.[3]
Teos kokosi yhteen ennen kaikkea kaupunkivaltioiden tekemiä päätöksiä koskien maa-alueita. Aristoteles kokosi teoksen Makedonian kuningas Filippos II:n käyttöön, jotta tämä voisi sovitella sen avulla kaupunkien välisiä rajakiistoja. Aristoteles kutsuttiin työhön sen jälkeen kun Filippos oli voittanut kreikkalaiset Khaironeian taistelussa vuonna 338 eaa., ja teoksella oli keskeinen rooli Filippoksen järjestellessä kreikkalaisten kaupunkivaltioiden asioita voittonsa jälkeen.[4][5]
Eräässä teoksesta säilyneessä katkelmassa mainitaan Oropoksen maa-alueiden jako ateenalaisten kesken. Toisessa katkelmassa puolestaan viitataan Aleksanteri Epeiroslaisen sotaretkeen, jonka tämä teki suur-kreikkalaisen Taraksen siirtokunnan avuksi vuonna 334 tai 333 eaa. Tämän vuoksi on ehdotettu, että teos olisi julkaistu vasta Aleksanterin aikana ja sen tarkoituksena olisi ollut vastata Filippoksen järjestelyitä vastaan nousseeseen tyytymättömyyteen. Erään toisen ehdotuksen mukaan teos olisi kyllä koottu Filippoksen käyttöön mutta julkaistu Aleksanterin aikana laajennettuna käsittelemään myös suur-kreikkalaisten alueiden asioita.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26. Suomennos Marke Ahonen.
- ↑ Bounia, Alexandra: The Nature of Classical Collecting: Collectors and Collections, 100 Bce–100 Ce, s. 51. Perspectives on Collecting. Ashgate Publishing, Ltd, 2004. ISBN 0754600122. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Roebuck, Carl: The Early Ionian League. Classical Philology, Jan., 1955, 50. vsk, nro 1, s. 26–40. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Barnes, Jonathan: Aristotle: A Very Short Introduction, s. 12. Oxford University Press, 2000. ISBN 0192854089. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Bryant, Joseph M.: Moral Codes and Social Structure in Ancient Greece: A Sociology of Greek Ethics from Homer to the Epicureans and Stoics, s. 364. SUNY Series in the Sociology of Culture. SUNY Press, 1996. ISBN 0791430413. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Roebuck, Carl: The Settlements of Philip II with the Greek States in 338 B.C.. Classical Philology, Apr., 1948, 43. vsk, nro 2, s. 73–92. Artikkelin verkkoversio.