Avaa päävalikko

Ochnaceae on koppisiemenisten Malpighiales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jonka tunnetuimpia edustajia ovat mikinpensaat (Ochna), meduusapuu (Medusagyne oppositifolia) ja bongossipuut (Lophira).[1]

Ochnaceae
Ochna kirkii -mikinpensas.
Ochna kirkii -mikinpensas.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit, Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit, Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset, Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Malpighiales
Heimo: Ochnaceae Candolle, nom. cons.
Synonyymit
  • Euthemidaceae van Tieghem
  • Gomphiaceae Schnizlein
  • Lophiraceae Loudon
  • Luxemburgiaceae van Tieghem
  • Medusagynaceae Engler & Gilg, nom. cons.
  • Quiinaceae Engler, nom. cons.
  • Sauvagesiaceae Dumortier
  • Wallaceaceae van Tieghem
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ochnaceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ochnaceae Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Ochnaceae-heimo käsittää ainavihantia puita, joiden lehdet ovat tavallisesti sahalaitaisia, korvakkeellisia ja vahva- ja tiheäsuonisia.[2]

LevinneisyysMuokkaa

Heimo on levinnyt tropiikkiin, erityisesti lajeja on Brasiliassa.[3]

LuokitteluMuokkaa

Ochnaceae kuuluu Malpighiales-lahkon sukupuussa haaraan, jossa ovat myös hemot Bonnetiaceae, Clusiaceae, Calophyllaceae, Hypericaceae (kuismakasvit) ja Podostemaceae. Kehityshaaralle ovat ominaisia mm. eräät flavonit, heikosti kehittynyt karvoitus, laakea ja kontortti teriö, runsas hetiö, mesiäisen puuttuminen ja kotahedelmä.[4]

Heimossa on 27 sukua ja 495 lajia, jotka jaetaan seuraaviksi alaheimoiksi ja tribuksiksi:[5]

Alaheimo 1. Ochnoideae Burnett. Lehdet vuorottaisesti, usein nahkeita, melko teräväsahaisia; korvakkeet suomumaisia, voimakassuonisia, silposuonisia, ripsulaitaisia; verhiö melko kalvomainen; ponnet avautuvat rei'illä; vartalo toisinaan sikiäimen tyveen kiinnittyvä. Sukuja 27, lajeja 495 tropiikissa, erityisesti Brasiliassa. Neljä tribusta:

  • Testuleeae Horaninow. Vain yksi laji trooppisessa Länsi-Afrikassa (Testulea gabonensis). Lehdet ehytlaitaisia; kukat 4-lukuisia, vastakohtaisia; toimivia heteitä yksi, yhteenkasvaneita joutoheteitä kaksi tai kolme.
  • Luxembergieae Horaninow. Kukat vastakohtaisia; heteenponnet toisinaan yhteenkasvaneita, rei'illä avautuvia, kukan avautumisen jälkeen karisevia; palhot enemmän tai vähemmän yhteenkasvaneita; vartalo haaraton. Kaksi sukua ja 22 lajia, joista 18 suvussa Luxemburgia. Tribus kasvaa Venezuelassa ja Brasiliassa.
  • Ochneae Bartling. Lehdet kahdessa rivissä; kukat säteittäisiä; emilehdet enemmän tai vähemmän erillisiä, vartalo kiinnittyy emin tyveen, haaroittuva; siemenaiheet yksikalvoisia eli kalvot yhtyneet; hedelmä avautumaton, pähkinämäinen, joskus luumarja; pohjus laajentunut hedelmävaiheessa. Sukuja 9, lajeja 390 tropiikissa, erityisesti Brasiliassa. Suurimmat suvut ovat Ouratea (sisältää myös suvun Gomphia: 200 lajia), mikinpensaat (Ochna, 85 lajia) ja Campylospermum (50 lajia).
  • Sauvagesieae de Candolle. Tribuksessa puuvartisten ohella myös jokunen ruoholaji; lehdet kierteisesti, kanta vaihtelevassa määrässä johteinen; kukat tavallisesti vastakohtaisia; heteitä vähintään viisi, lisäksi joutoheteitä, jotka muodostavat usein kartion; sikiäin yhdislehtinen; vartalo haaraton, joskus puuttuu; siemenaiheita vähintään neljä; hedelmä joskus luumarja; siemenet tavallisesti siivellisiä. Sukuja 16, lajeja 82 tropiikissa, enimmäkseen Etelä-Amerikassa, vain kaksi lajia Afrikassa. Suurin suku on Sauvagesia, jossa 40 lajia.

Alaheimon suvut ovat Adenarake, Blastemanthus, Brackenridgea, Campylospermum, Cespedesia, Elvasia, Euthemis, Fleurydora, Godoya, Gomphia, Idertia, Indosinia, Krukoviella, Lophira, Luxemburgia, Neckia, Ochna, Ouratea, Perissocarpa, Philacra, Poecilandra, Rhabdophyllum, Rhytidanthera, Sauvagesia, Schuurmansia, Schuurmansiella, Sinia, Testulea, Pellegrin, Tyleria, Wallacea.[6]

Alaheimo 2. Medusagynoideae Reveal. Vain yksi laji: meduusapuu (Medusagyne oppositifolia), joka kasvaa hyvin harvinaisena Seychelleillä. Sen kaarna on huomattavan kuituinen kuin katajalla; lehdet vastakkain, hammaslaitaisia, selvästi verkkosuonisia; terälehdet kontortteja; heteitä paljon; vartalot kiinnittyvät emien laitaan; avautuneen hedelmän liuskat jäävät yläpäästään kiinni keskipylvääseen.

Alaheimo 3. Quiinoideae Luersson. Lehdet vastakkain tai kiehkuroissa, toisinaan lehdykkäisiä tai syväliuskaisia, vahvakorvakkeisia, vahvasuonisia, korvakkeet karvaisia; limakanavat hyvin kehittyneitä; verholehdet karvaisia; hedelmä usein marjamainen. Sukuja neljä, lajeja 55 trooppisessa Amerikassa. Runsaslajisimmat suvut ovat Quiina (25-34 lajia) ja Lacunaria (8-12 lajia). Muut suvut ovat Froesia ja Touroulia.[7]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa