Observatorion valtaus

Helsingin yliopiston observatorion valtaus oli opiskelijaradikalismiin ja Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksen sisäisiin erimielisyyksiin liittyvä tapahtuma Helsingissä 3.–4. joulukuuta 1969.

Tapahtuman taustat

Helsingin yliopiston Observatorio valmistui vuonna 1834 Tähtitorninvuorelle Ullanlinnaan. Sen suunnittelivat Carl Ludvig Engel ja Friedrich Wilhelm August Argelander, joka oli yliopiston tähtitieteen professori vuodesta 1828. Observatorio oli toiminut esimiehen asuntona perustamisestaan lähtien.

1960-luvun lopussa tähtitieteen professori Gustaf Järnefelt oli siirtymässä eläkkeelle, joten uuden professorin haku oli käynnistymässä. Ensimmäiselle sijalle tiedekunta asetti tähtitieteen henkilökohtaisen ylimääräisen professorin Jaakko Tuomisen, joka oli hävinnyt niukasti Järnefeltille 1940-luvun puolivälissä edellisessä professorin haussa. Toiselle sijalle tiedekunta asetti sovelletun matematiikan professorin Paul Kustaanheimon. Presidentti Urho Kekkonen nimitti kuitenkin poikkeuksellisesti professoriksi Kustaanheimon, mikä harmitti opiskelijoita. Kekkoselle toimitettiin nuorempien opettajien ja opiskelijoiden kirjelmä Tuomisen tueksi, mutta tuloksetta.

Observatorion valtaus

Vuonna 1969 professori Gustaf Järnefelt oli muuttanut pois observatoriosta. Uudeksi professoriksi nimitetty Kustaanheimo aikoi muuttaa observatorioon asumaan. Estääkseen tämän astrofysiikan laboratorion väki professori Tuomista lukuun ottamatta tilasi muuttoauton 3. joulukuuta 1969 aamulla ja muutti observatorion tyhjiin tiloihin ilman yliopiston lupaa. He nostivat myös observatorion salkoon puolitankoon punamustan lipun kansainvälisten opiskelijaprotestien värien mukaisesti. Toimenpidettä tuki muun muassa joukko valtiotieteiden opiskelijoita. Valtaajia oli päivän aikana kolmestakymmenestä noin sataan.

Observatorion valtaajat esittivät tiedekunnalle kolme vaatimusta. Ensinnäkin observatorion tilat oli saatava tutkimus- ja opetuskäyttöön: tähtitieteen opetus tapahtui Eteläisellä Hesperiankadulla 80 neliömetrin tiloissa, kun observatorio oli yli 400 neliömetrin kokoinen. Toiseksi ”viime vuosisadalle jääneet” tähtitieteen tutkintovaatimukset oli uudistettava. Kolmanneksi laitosdemokratiaa oli toteutettava valitun opiskelijaneuvoston voimin, joka osallistuisi viralliseen päätöksentekoon.

Muun muassa ylioppilasteatteri kävi viihdyttämässä valtaajia valtauksen aikana. Tukensa valtaukselle antoivat myös muun muassa Otaniemen sosialistiseura ja valtiotieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Kannunvalajat, ja jopa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY piti valtaajien vaatimuksia oikeutettuina. Yliopiston pieni konsistori ilmoitti jo saman päivän aikana suostuvansa vaatimukseen tilojen opiskelukäytöstä, mutta valtaajat päättivät kaiken varalta yöpyä observatoriolla.

Yliopisto suhtautui valtaajiin hyvin ymmärtäväisesti. Kahteen ensimmäiseen vaatimukseen suostuttiin, mutta kolmanteen ei voitu virallisesti suostua. Jo seuraavana päivänä yliopisto alkoi muuttaa entistä esimiehen asuntoa työtiloiksi.

Valtauksen jälkeen

Kustaanheimo jäi valtauksen jälkeen virkavapaalle, ja vuonna 1977 hän lopulta erosi kokonaan professorin virasta ja muutti töihin Tanskaan. Kustaanheimon virkavapaan aikana tähtitieteen professorina toimi Jaakko Tuominen eläköitymiseensä saakka 1974. Tuomisen aikana aloitettiin järjestelmä, jossa jokainen jolla oli tähtitieteen dosentin arvo oli vuorollaan vuoden tähtitieteen professorin viransijaisena, ja laitoksen asioista päätettiin laitoskokouksissa, joihin saivat kaikki kiinnostuneet osallistua.

Aiheesta muualla

• Valokuva valtaajista Kansan Arkistossa
• Kansan Uutiset 4.–5.12.1969
• Uusi Suomi 4.–5.12.1969