Riehu
Riehu on kylä Vesilahden kunnan eteläosassa Urjalan vastaisella rajalla. Riehun naapurikyliä ovat Vesilahden puolella Krääkkiö ja Onkemäki sekä Urjalan puolella Kehro ja Halkivaha. Riehun itäpuolella on pieni Nyberginkylä, joka usein luetaan Riehun osaksi. Riehun kautta kulkee maantie Vesilahdelta Kehrolle. Riehun kohdalla maantiestä erkanevat pikkutiet Krääkkiöön ja Jouttunkulman kautta Halkivahaan.
Kylän länsiosaan ulottuu Ameenjärven itäpää ja kylän itäosassa on pieni Mustalammi. Ameenjärven laskujoki Kravinoja yhtyy Riehussa Jouttunkulmanojan kanssa Riehunojaksi. Kravinoja kaivettiin Ameenjärven laskujoeksi 1800-luvun lopulla, tätä ennen järvi laski hieman lännempänä olevaa Myllyojaa pitkin Riehunojaan.[1]
Riehun vuonna 1921 perustettu[2] koulu lakkautettiin 1960-luvulla. Kylän lapset kuljetettiin aluksi Krääkkiön ja myöhemmin Onkemäen kouluun.[3]
Riehun aktiivinen kyläkerho järjestää erilaisia tapahtumia ja ehostaa kyläkuvaa.[1]
Historia muokkaa
Riehun alueella on liikkunut ihmisiä jo lähes 9 000 vuotta sitten. Vanhimpia merkkejä ihmisestä alueella ovat Riehunojan ja Ameenjärven rannoilta löydetyt kivikirveet, vasarakirveskauden aikainen hauta Pikku-Kiilon lähellä ja yksipuinen ruuhi Mustalammilta.[1] Satakunnan ja Hämeen välistä rajaa ja samalla myös Vesilahden etelärajaa määritelleet Soidunkiven ja Kankurijärven rajamerkit tunnetaan jo 1400-luvulta.[1]
Riehun maat kuuluivat Vesilahden kirkonkylän, Järvenrannan ja Kaltsilan talollisille.[1] Perimätiedon mukaan ensimmäinen kiinteä asumus alueella oli metsänvartijan perustama Riehun torppa.[1] Ruotsalaisten sotilastopografien tekemässä Kuninkaan kartastossa 1700-luvulta on Riehun alueella peltojen ja niittyjen ympäröiminä jo useita asumuksia.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Punkari Yrjö: Riehu narva.sci.fi. Arkistoitu 18.6.2009. Viitattu 21.9.2008.
- ↑ Arajärvi Kirsti: Vesilahden historia, s. 627. 2. painos. Vesilahti: Vesilahden kunta & Vesilahden seurakunta, 1985. ISBN 951-99660-1-3.
- ↑ Onkemäki Vesilahden kunta. Viitattu 21.9.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Alanen Timo & Kepsu Saulo (toim.): Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989. ISBN 951-717-568-X.