Avaa päävalikko

Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977, ja Jalo kirjoittaa sarjaan edelleen jatko-osia.

Nummelan ponitalli -kirjojen tapahtumapaikat ja henkilöt ovat täysin kuvitteellisia, vaikka kirjoissa on mainittu tallin sijaitsevan lähellä Valkeakoskea. Kirjojen tapahtumien keskeinen paikka on Nummelan ponitalli, jonka omistavat Pentti Nummela ja hänen sisarensa Jenni Nummela. Tallilla on työskennellyt myös ratsastuksenopettaja Mauri Kavén. Sarjassa ei ole virallista päähenkilöä, vaikkakin Kikka ja Repe ovatkin suuressa osassa. Hevosten kanssa puuhastelun ohessa nuoret selvittelevät niin ihmissuhteitaan kuin rikoksiakin. Henkilöiden ulkonäöstä ei ole kovin tarkkoja kuvauksia, vaan ne jätetään lukijoiden kuviteltavaksi. Henkilöt eivät tunnu lainkaan vanhenevan, vaikka kirjoissa tuleekin aina uusi kesä.

Nummelan ponitallin henkilöitäMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kirsti Lahti eli Kikka on noin 15-vuotias, rohkea ja avulias tyttö. Kikan perheeseen kuuluu poliisi-isä Mikko Lahti, äiti Mervi Lahti, isoveli Mika, Romeo- kissa ja schäfer (saksanpaimenkoira) Rita, joka on Kikan isän poliisikoira. He asuvat omakotitalossa. Kristian Starck oli Kikan ensirakkaus. Katso lisää kohdasta Kristian Starck

Kristianin poissa ollessa Kikka ihastuu tallin naistennaurettajaan Repe Jussilaan, ja salasuhde kukoistaa. Hän salaa suhteen Koska kaikki tai ainakin ainakin melkein kaikki haluaisivat seurustella Repen kanssa, monet ovat mustasukkaisia siitä, että Repeä kiinnostaa vain Kikka. Myöhemmin Katin ansiosta paljastuu koko tallille, että Kikka ja Repe ovat salasuhteessa. Tästä syystä Kikka joutuu kiusauksen ja syyttävien katseiden kohteeksi kirjassa Keskiyön hevonen. Myös kirjassa Kultajoen kummitus Kikka joutuu Titan ja Sirun kadehdinnan kohteeksi. Repe ja Kikka kuitenkin auttavat toisiaan, esim. kirjassa Mustan korpin linna Kikka jotuu vaaraan ja Repe pelastaa hänet. Repe on kertonut myös Kikalle hänen perheensä salaisuuden, jota kukaan muu ei tiedä.

Repe Jussila on saanut tallin naissankarin maineen. Hän on seurustellut Sirun kanssa, mutta he erosivat ja kirjan mukaan kukaan ei tiedä syytä. Repen isä on töissä ulkomailla, minkä takia Repe huolehtii aina välillä pikkuveljestään Karista. Pojan italialainen äiti lähti Repen ollessa 10-vuotias takaisin Italiaan, joka paljastuu kirjassa Kikka ja Repe: Muistoja, kirja ilmestyi 3.5.2010. Repe on Kikkaa vuotta vanhempi. Poika on tallin taitavin ratsastaja ja hän on ostanut tallin omistajalta Penalta Kafka-nimisen puolalaisen ruunan, joka on taitava GP-hevonen.

Päivi Kiiski eli Päkä on rikkaasta suvusta, ja tämän Klaus-isä toimii kauppaneuvoksen ammatissa. Tämän vuoksi Päkällä on rahaa ja hän ei pyri peittämään sitä millään lailla. Päkä on ollut korviaan myöten rakastunut Mauri Kavéniin (jonka takia aloittikin ratsastuksen) ja Tommi Rajalaan. Päkä myös ihastui "piiloserkkuunsa" Stefan Larsvikiin, mutta romanssi kuihtui, kun selvisi, että Stefan oli Päkän äidin veljen Henrik Larsvikin poika. Lemmikkeinä hänellä ovat olleet mm. hevoset Pipsa, Bastella ja Hiful ja vakituisesti hänen jaloissaan pyörii kiinanpalatsikoira Fidelene Josephine Flapparette Sant Cyr eli Fifi kun hänen hieno ratsunsa Hiful myytiin. Mutta kirjassa Surmanhyppy Päkä kuitenkin tapaa taas Hifulin, joka oli varastettu sirkukseen. Hän hyppää sillä surmanhypyn, ja saa sirkuksen taas jaloilleen. Päkän kirjailija-setä Wilhelm Kiiski omistaa miljoonaratsu Terracottan. Päkä on varallisuutensa takia harrastanut paljon erilaisia harrastuksia, kuten sukellusta ja vesihiihtoa ja totta kai ratsastusta. Päkä on kulttuurin, historian ja taiteen ystävä, ja välillä nokkava ja itserakas, eikä tule toimeen Repen kanssa. Kirjassa Haamukilpailut Repe kuitenkin huijaa Päkää sanomalla, että on Bernadotte-suvusta. Päkä uskoo ja ihastuu poikaan. Suhde etenee jopa suutelemiseen, mutta mustasukkaisen Kikan kautta saa tietää huijauksesta. Päkä on samalla luokalla kuin Kikka.

Essi Virtanen on ujo, mutta tarvittaessa häneltäkin löytyy rohkeutta (esimerkiksi hevosia puolustaessaan). Yleisemmin tyttö ratsastaa Muffella. Essillä on ollut säpinää Ville Kuusiston ja Markus Lindhofin kanssa. Essi sai Napoleonin voittaessaan kilpailut. Napoleon kuitenkin menehtyi eläinlääketieteellisessä kokeessa, kirjassa Mustan korpin linna.

Marjatta Aaltonen, eli Titta on Kikan paras ystävä. Titta asuu lääkäri-isäpuolensa Ilkka Ala-Huhtalan ja kirjastonhoitaja-äitinsä kanssa. Titan lentäjä-isä kuoli lento-onnettomuudessa aikaisemmin ja äidin löydettyä uuden miehen oli Titalla vaikeuksia hyväksyä tätä, kunnes huomasikin, että isäpuoli Ilkka Ala-Huhtala onkin oikeastaan ihan mukava ja vielä lääkäri. Titan ja Kikan välit rikkoutuivat, kun Titta sai tietää Kikan seurestelevan Repen kanssa, jota hän itsekin havitteli. Siru ja Titta yrittävätkin erottaa parin, jossa melkein onnistuivatkin, mutta Kikan ja Repen väliin lopulta tulikin Kristian. Kikka ja Titta sopivat. Titta on samalla luokalla Kikan kanssa.

Kati Rinne ei omista hevosta. Hänen Kalevi-isänsä on Kikan isän työtoveri. Kati on tosin huomaamaton henkilö kirjoissa, koska häntä huomioidaan vähiten, vaikka tallin vakituisiin kävijöihin kuuluukin. Kati on ihastunut Päkän Ranskassa asuvaan serkkuun Jean-Phillippe Caumontiin, joka tunnetaan ponitallin porukan kesken nimellä Jesse.

Siru Kantola kulki ennen Repen kanssa, mutta heille tuli riita, jonka syytä kukaan muu ei tiedä kuin Kati, joka sai tietää sen kirjassa Siru ja Kati - Muistoja. Kirjassa Finnholmin kirous heille tuli pikkuista säpinää. Nykyäänkin Siru on todella tarkka entisestä poikaystävästään. Siru seurusteli myös Markku Kivistön kanssa, kunnes sai tietää että Markku oli Luurankojengi-nimisen varaskoplan pomo, kirjassa Hevossaaren vanki. Sirun hoitohevonen on newforestinponi Della. Sirun isä ja kaksoissisar ovat kuolleet. Siru haaveilee mallin urasta. Siru yrittää ja elättelee toivoa uudesta suhteesta Repeen.

Pentti Nummela eli Pena omistaa sisarensa Jennin kanssa Nummelan ponitallin. Pena on tunnettu laiskuudestaan ja kalastustaidoistaan. Pena omistaa valkean hevosen Chalimarin, joka sitten myöhemmin kuolee ähkyyn. Penalla on usein myös päässään ikivanha sombrero, josta hän ei tahdo mitenkään luopua. Pena luottaa Repeen, ja antaa tälle usein vastuutehtäviä. Hän vie usein ratsastajia ratsastusretkille mm. Itketyssuolle tai vanhaan sukukartanoon. Hän kärsii myös migreenistä ja saakin usein migreenikohtauksia Hannun ja Karin temmellyksistä. Pena on myös jonkin verran yllytyshullu ja kokeilee mielellään aina Hannun ja Karin keksintöjä, joiden seurauksista hän aina kärsii.

Mauri Kavén eli Mara on Nummelan ponitallin ratsastuksenopettaja, joka lähti työstä väliaikaisesti armeijan takia. Hän ratsastaa ja valmentaa Mia Caraa. Maralla ja Jennillä on epäilty olevan pientä säpinää, ja ainakin Päkä on retkahtanut hurmaavaan ratsastuksenopettajaan kokonaan, sillä jos Maraa ei olisi tallilla ikinä ollutkaan, niin Päivi Kiiskeä ei olisi kuvioissa mukana. Mara on myös joutunut kaaharin yliajamaksi kirjassa Vaara raudikkotiellä.Mara on tiukka opettaja.

Jenni Nummela on Penan sisko ja toinen Nummelan ponitallin omistajista. Jenni oli menossa naimisiin Alpo Ikäheimosen kanssa, mutta tallilaiset saivat selville, että Alpo halusi vain Jennin rahat. Jenni omistaa kouluratsun nimeltä Lady. Jenni on tunnettu kokkaustaidoistaan.Jenni on huolehtivainen ja ajattelee ensin ennen kuin tekee mitään. Hän joutuu myös lääkitsemään veljeänsä Penaa ja nuoria monesti. Jennillä ja Maralla on jossain vaiheessa saattanut olla säpinää keskenään.

Hannu Helenius on Kikan 11-vuotias serkkupoika, joka Heleniusten muutettua samalle paikkakunnalle kiinnostui yllättäen hevosista. Erityisesti Hannun sydäntä on lähellä suomenhevostamma Liekki, jonka varsan Hohtopojan Hannu pelastikin kirjassa Kadonneet hevoset. Liekki ja Hohtopoika eivät kuitenkaan enää asusta tallilla. Hannu pitää myös kovasti Irasta. Kari on hänen hyvä ystävänsä.He myös ovat perustaneet kavereidensa kanssa Survivor-leirin. Hannulla on kirjojen mukaan hyvä mielikuvitus ja keksii hyviä ja ei-niin-hyviä ideoita muiden päiden menoksi. Hän on myös sankari monessa uudessa kirjassa. Kirjassa Mustan korpin linna survivor- leiri vangitsi Kikan epäillessään Kikkaa vakoilijana.

Kari Jussila on Repen pikkuveli ja Hannun hyvä ystävä. Kari on kiinnostunut hevosista. Hän pitää Kikasta. Hän tykkää leikkiä salapoliisia ja etsivää yhdessä Päkän koiran Fifin kanssa kun Hannu ei ole paikalla. Kari joutuu aina Hannun kanssa kommelluksiin ja vaikeuksiin. Hän näyttää ihan samanlaiselta kuin veljensä. Tulevaisuudessa Karista saattaa kehkeytyä samantasoinen ratsastaja kuin veljensä. Kari on ollut jossain kirjoissa myös sankarina kuin kirjassa Ponitalli ja varjojen linna.

Terttu Saari eli Tepa on Korkeamäen omistajan tytär, joka aikoinaan seurusteli Repen kanssa. Tepa tunnetaan yleisesti kierona ihmisenä, joka juonittelee aina Nummelaa vastaan. Aluksi hän tekeytyi aloittelijaksi, mutta kävikin ilmi, että hän oli ammattilainen. Hän huumasi sisarensa kanssa ennen kilpailupäivää hevoset(kirjassa Yllätysori), jotta ne olisivat aamuna heikkoja, ja voitto olisi taatusti heidän. Tepa omistaa Valamonin. Hän myös on yrittänyt sabotoida Kikan pitämän leirin(kirjassa Tihutöitä tallilla), eikä muutenkaan pidä Kikasta. Hän pitää vuonohevosista ja ihastuukin Nummelaan hankittuun vuonohevoseen, Maxiin. Välillä hän on sovussa Nummelan ponitallijengin kanssa, mutta pilaa sen aina juonitteluillaan. Tepa on samalla luokalla kuin Kikka.

Kristian Starck on Kikan entinen poikaystävä. He tutustuivat Metsämäessä. Aluksi Kikka ja Kristian olivat toistensa vihamiehiä kunnes Remu-ponin kuolema yhdisti heidät. Kristian on auttanut Kikkaa selviämään Husaarin kuolemasta. Kristian oli Englannissa puolustamassa Husaaria Kikan isän kanssa, mutta Husaari jäi lopulta Englantiin tammoja hurmaamaan. Kristian ja Kikka alkoivat seurustella kirjassa On hevosten aika. Kenttäkilpailut- kirjassa Kristian saa kutsun Englantiin kilpajoukkueeseen ja lähtee Englantiin. Kikka kyllästyy odottamiseen kirjassa Ratsutilan kasvatti. Hän lähettää erokirjeen Kristianille. Repe saa tietää ja siitä ja rupeaa piirittämään Kikkaa. He aloittavat seurustelun. Kirjassa Kultajoen kummitus Kristian pelastaa Kikan romahtaneesta kaivoksesta ja Kikka lopettaa Repen kanssa suhteen ja, aloittaa taas Kristianin kanssa. Menee vain vähän aikaa kun Husaari ja Kristian lähtevät Englantiin, ja Kikka jää yksin. Hän ei enää vähän ajan päästä kaipaa Kristiania ja aloittaa seurustelun Repen kanssa. Kunnialaukka- kirjan jälkeen Kristianista ei ole kuultu mitään.

Pirkko Hirvelä eli Pakki on käynyt aiemmin Nummelassa. Pakilla tuli kuitenkin riitaa Katin kanssa hoitohevosesta (Eräässä kirjassa Kati ja Pakki olivat kuitenkin yhdessä puistossa) ja häntä syytettiin Penan ratsastushanskojen katoamisesta, joten hän lähti tallilta nöyryytettynä ja maineensa menettäneenä sillä verukkeella, että isä vaati hänen parantavan numeroitaan. Kirjassa Keskiyön hevonen kerrotaan, että Pakki on aina haaveillut voivansa hoitaa Galaxy-nimistä hevosta ja saakin hoitaa sitä lopulta, koska Anita päättää kirjan lopussa antavansa enemmän aikaa poikaystävälleen. Pakki kuitenkin tulee Nummelan Ponitallille takaisin yhdessä kirjassa.

Ira Shanian Hasnawi on tallijengiin vasta liittynyt iranilainen kaunotar, joka omistaa arabitamma Kashmirin. Sirussa Iran piirteet herättävät kateutta, ja tämä alkaakin kiusata tyttöä Katin kanssa. Välit kuitenkin korjaantuvat, kun Ira pyytää Katia Kashmirin hoitajaksi kisoihin, joka onkin ollut Katin salainen unelma. Iran veli Mehmed on kuuluisan bändin Bad Street Boysin solisti, ja tämän isä johtaa kaivosta. Kun Iran isä sai potkut, oli Kashmir joutua myydyksi, mutta asiat korjaantuivat. Ira on ihastunut Repeen, vaikka pitääkin Hannusta.

Timo Rinne on huippuratsastaja, joka on myös Katin serkku. Timo ihastuu Kikkaan Itketyssuon armoilla- kirjassa ja kiristää Kikkaa olemaan hänen tyttöystävänsä, tai muuten hän kertoo Repelle mitä Itketyssuolla tapahtui. Lopuksi kuitenkin Timo pyysi Kikalta ja Repeltä anteeksi kirjassa Tuulinen torni, jossa hän sai aika opetuksen tapeltuaan Repen kanssa. Kuitenkin kirjassa Vaunukello Timo haluaa Kikan parikseen hiihtoratsastukseen, ja mustasukkainen Repe, joka halusi pyytää Kikkaa parikseen, näkee miten he poistuvat paikalta. Harjoituskierroksella kuitenkin Repen pari Siru loukkaantuu, ja Timon hevonen Capital loukkaantuu, joten Repe sai sittenkin Kikan parikseen.

Nummelan ponitallin hevosia ja ponejaMuokkaa

Muffe on tallin pienin poni, ja on islanninhevonen. Muffe on Essin suosikki ja hän ratsastaa sillä melkein aina kirjoissa. Muut eivät tunnu pitävän kovin Muffen kaltaisesta pienestä ponista (paitsi pienet lapset). Esiintyy myös parissa kirjassa shetlanninponina. Muffen väritystä sanotaan lehmänkirjavaksi.

Majuri on iso suomenhevonen, joka on aikoinaan ollut sotaratsu. Majurilla on kuusokeus, ja hevonen on hyvin vanha, mutta siitä huolimatta tämä myytiin Anitalle. Majuri kuoli kirjassa Ponitalli kesälomalla, mutta sen veli Major, joka näyttää aivan samalta, tuotiin Nummelaan. Se myytiin pois ja sen tilalle tuli Max. Majuri kuoli, kun Anita antoi rahavaikeuksissaan sen vuokralle tytöille, jotka loman ajaksi veivät sen mummolaan hoitoon. Sitä ei hoidettu siellä. Kikka ja Repe onnistuivat pelastamaan sen, mutta se kuoli matkalla. Majuri oli kiltti ja melkein kaikki pitivät siitä.

Vappu on laiska, söpö ja hyväluontoinen suomenhevonen, josta kaikki Nummelan ponitallilaiset pitävät.

Pipsa on kiltti suomenhevonen, josta erityisesti Kikka ja Titta pitävät. Pipsa oli ennen ravuri, mutta se omasi hyvän hyppytaidon ja Pena ei myynyt sitä. Pipsa oli myös jossain vaiheessa Päivi Kiisken omistuksessa.

Kafka on Repen oma, musta puolalainen GP-hevonen, jonka hän osti Pentti Nummelalta.Kafka on kiltti ja lempeä mutta siltakammoinen.

Lady on Pentti Nummelan siskon, Jennin oma kouluratsu. Lady on vaalearautias, englantilainen täysverinen, jolla on viiru ja neljä sukkaa.

Mia Cara on vanhemmissa kirjoissa Maralla käytössä, mutta kun Penan Chalimar kuolee suolenkiertymään, niin Pena alkaa käyttää Mia Caraa. Mia Cara on vaikea ratsu. Sen väritys on kimo.

Chalimar on kaunis kimo joka kuoli suolenkiertymään (ähky) "Aavehevonen"-kirjassa. Se oli Penan oma hevonen.

Della on lempeä musta new forestin poni, erittäin suosittu. Kikka aloitti hoitajauransa sen kanssa, mutta nyt Dellaa hoitaa Siru.

Marinka on kamalat askellajit omaava palomino angloarabi. Se on kaunis ja siksipä Päivi Kiisken suosikki.

Kashmir on Iran oma arabialainen tamma, jonka luonnetta on kuvailtu tottelevaiseksi.

Potku on hankalaluonteinen hevonen, joka potkii nimensä mukaisesti. Potku on vaikea esteillä mutta Päkä sijoittuu sillä suurkilpailuissa kirjassa Yllätysori.

Max on vuonohevonen, joka tuli Majurin tilalle. Maxista pitävät kaikki. Se on kiltti ja lempeä.

Nummelan entiset hevoset:

Husaari oli Kikan oma, aluksi raisu ja vaarallinen hevonen, jonka Kikan isä osti vahingossa huutokaupasta. Husaari kärsi mielenterveysongelmista aivokasvaimen vuoksi. Lopulta Kikan vanhemmat myivät Husaarin salaa Margareta Kortealholle, ja Kikka murtuu surusta. Lopulta tyttö löytää Husaarin, tapaa hevosta salaa ja lopulta kysyy, onko Margareta valmis myymään hevosen takaisin. Lopulta hän suostuu, mutta Husaari kuolee samassa kirjassa("Maailman paras hevonen"). Kirjassa "Hopeaori" kuitenkin saadaan tietää, että kuollut hevonen oli Kikan hevosen kaksonen, joka oli vaihdettu. Kikka saa oikean hevosensa takaisin haettuaan sen Susiluodolta, jonne varkaat sen piilottivat. Tätä operaatiota varten Kikan pitää hurmata Aksel Törnros, varkaiden poika.

Alba on tuliseksi kuvattu musta hevonen, josta kerrotaan vain harvoissa kirjoissa. Sillä saavat ratsastaa vain osaavimmat ratsastajat.

Santa Lucia on harmaa tamma, jonka Pena ostaa sarjan ensimmäisessä kirjassa hevoshuutokaupasta, josta myös Kikka ostaa Husaarin. Myöhemmin Santa Lucialla on myös varsa, Tsaari.

Lucifer on Kristianin hevonen, joka on kuvattu todella taitavaksi ja kauniiksi, mutta josta Kristian ei luovu. Se kuitenkin kuolee.

Remu on poni, jonka Nummelan Ponitalli saa Korkeamäkiläisiltä lahjaksi heidän huumattuaan kisoissa Nummelan hevoset(Yllätysori). Remu kuitenkin kuolee, sillä Eero Raita ei "osannut" ratsastaa sillä oikein, ja sai eläinrääkkäyssyytteen.

Napoleon oli Essin poni. Se oli väritykseltään kimo. Essi voitti sen ratsastuskilpailuista. Se kuoli kirjassa Mustan korpin linna, kun Napoleon joutui eläinkokeiden uhriksi. Essi esiintyy nykyisin sarjassa ilman hevosta.

Olivia van de Luze on villi kimo shetlanninponi, joka tuli Nummelaan kirjassa "Hopeaori". Se myytiin kirjan Ponivarkaat lopussa Pinja Varjoselle (Varjosen ravitallille).

Blackey on musta ja kaunis ori ja erittäin kuuluisa GP-kilparatsu. Se on kilpakenttien kuningas, oikea miljoonaori. Kun sen omistaja Eva Söderman kuolee, ei Blackeyllä ole oikeaa omistajaa, mutta entinen tallimestari Jarkko Ikävalko jää hoitamaan sitä. Kirjassa "Aavekartanon salaisuus" uuden seikkailun myötä, Nummelan ponitallilaiset saavat tietää, että Eva onkin testamentannut Blackeyn Pentti Nummelalle.

Hiful oli Päkän ratsu, mutta se myytiin kun Titta ja Päkä putosivat siltä(ja joutuivat sairaalaan) kirjassa On hevosten aika. Päkä löysi sen myöhemmin sirkuksesta, jonne se oli varastettu.

Linda Leis oli ex-ravuri joka tuli Nummelaan kirjassa Ponitalli vaarassa kahden muun ravurin kanssa. Linda kuoli kirjassa Vaara raudikkotiellä kaaharin yliajamana. Linda oli säikky.

Liekki on suomenhevostamma, joka varsoi Hohtopojan kirjassa Kadonneet hevoset. Liekki on Hannun suosikki. Liekki ja Hohtopoika muuttivat tallilta Penan tädin luo jonnekkin, että ne saisivat olla rauhassa.

Nummelan ponitalli -kirjasarjan kirjatMuokkaa

  • Yllätysori (1977)
  • Vaarallinen ratsastus (1977)
  • Ponisaaren arvoitus (1978)
  • On hevosten aika (1979)
  • Punainen hevosenkenkä (1979)
  • Tunturiratsastus (1980)
  • Orisuon aarre (1981)
  • Seikkailu Ponisaarella (1983)
  • Maailman paras hevonen (1983)
  • Ponitalli vaarassa (1984)
  • Aavehevonen (1985)
  • Ponisaaren kirous (1985)
  • Pako Ratsukalliolta (1986)
  • Ponilahdella tapahtuu (1987)
  • Naamiaisratsastus (1988)
  • Vaara Raudikkotiellä (1988)
  • Taistelu ratsutilasta (1989)
  • Hevossaaren vanki (1989)
  • Poniretki saaristossa (1990)
  • Ponitalli kesälomalla (1990)
  • Mustan hevosen salaisuus (1990)
  • Kenttäkilpailut (1991)
  • Hevosparonin kosto (1991)
  • Kadonnut hopeareki (1991)
  • Kuutamoratsastus (1992)
  • Ruunalankosken salaisuus (1993)
  • Linnavuoren aaveratsastajat (1994)
  • Haamulinnan kadonnut ori (1994)
  • Heponiemen kätkö (1995)
  • Ponitalli ja varjojen linna (1995)
  • Vaellusratsastus (1996)
  • Liinakkotien painajainen (1996)
  • Ratsutilan kasvatti (1997)
  • Ratsutilan sankari (1997)
  • Kartanon kummitus (1998)
  • Kauhujen yön ritari (1999)
  • Myrsky (1999)
  • Paluu Ponisaarelle (2000)
  • Hopearannan aarre (2000)
  • Ratsastaja pimeässä (2001)
  • Säikyttelijät (2001)
  • Voittolaukka (2001)
  • Tähtitornin salaisuus (2001)
  • Epäonnen leiri (2002)
  • Ratsukellarin salaisuus (2002)
  • Miljoonaratsu (2003)
  • Keskiyön hevonen (2003)
  • Kultajoen kummitus (2004)
  • Hopeaori (2004)
  • Ponivarkaat (2004)
  • Epäilyttävä sulhasmies (2005)
  • Kunnialaukka (2005)
  • Tihutöitä tallilla (2005)
  • Tsaarin satula (2006)
  • Finnholmin kirous (2006)
  • Rautahevonen (2006)
  • Haamujen talo (2007)
  • Tornikallion vangit (2007)
  • Kadonneet hevoset (2007)
  • Susivaaran aarre (2008)
  • Mustan korpin linna (2008)
  • Itketyssuon armoilla (2008)
  • Haamukilpailut (2009)
  • Kolme kuningatarta (2009)
  • Tuulinen torni (2009)
  • Vaunukello (2010)
  • Surmanhyppy (2010)
  • Merihirviö (2010)
  • Rohkeuskoe (2011)
  • Käärmekiven lumous (2011)
  • Tuomionkellot (2011)
  • Luostarin aaveet (2012)
  • Aavekartanon salaisuus (2012)
  • Palavat silmät (2012)
  • Noiduttu huone (2013)
  • Paholaisratsu (2013)
  • Kostajan isku (2013)
  • Arvoitusten yö (2014)
  • Kadonneen hevosen jäljillä (2014)
  • Vihreä lohikäärme (2014)
  • Salaisuuksien torni (2015)
  • Saalistaja (2015)
  • Takaa-ajo vuorilla (2015)
  • Varkaiden kuningas (2016)
  • Tulta kavioissa (2016)
  • Salaperäinen huuto (2016)
  • Arvoitusten jäljillä (2017)
  • Ratsukallion uhka (2018)
  • Juhannustaikaa (2019)

Muistoja-sarjaMuokkaa

  • Kikka ja Repe: Muistoja (2010)
  • Titta ja Päkä: Muistoja (2011)
  • Siru ja Kati: Muistoja (2012)
  • Hannu ja Kari: Muistoja (2014)

LähteetMuokkaa