Normaalimetsäkoulu
Normaalimetsäkoulu oli aiemmin Suomessa oppilaitos, joka antoi erityistä jatko-opetusta metsätaloudessa.
Tuomarniemen metsäkoulu toimi 1930-luvulta alkaen normaalimetsäkouluna sen kuitenkaan menettämättä metsäkoulun luonnettaan.[L 1]
Toiminta
muokkaaNormaalimetsäkoulussa valmistettiin metsänhoitotutkinnon suorittaneille henkilöille tilaisuus perehtyä käytännöllisiin opettaja- ja neuvontatehtäviin metsätalouden alalla.[1]
Opiskelijavalinta
muokkaaHarjoittelijaksi pyrkivän tuli saadakseen harjoittelupaikan normaalimetsäkoulussa kirjallisesti ilmoittautua metsähallitukselle. Metsähallitus määräsi kouluun enintään neljä harjoittelijaa kerrallaan. Jos hakija oli suorittanut tutkinnon kasvatus- tai opetusopissa, se otettiin ansiona huomioon harjoittelijoita valittaessa.[1]
Harjoittelu
muokkaaHarjoittelu kesti vuoden, joka suoritettiin yleensä yhtäjaksoisesti. Metsähallitus saattoi kuitenkin pätevistä syistä sallia keskeytyksiä, kuitenkin vain siten, että harjoittelu saatettiin loppuun viimeistään kahden vuoden kuluttua sen alkamisesta.[1]
Harjoittelijan oli otettava osaa metsäkoulun (sekä koululla ehkä toimeenpantavien erikoisten kurssien) käytännöllisten harjoitustöiden ohjaukseen ainakin 120 työpäivänä. Tietopuolista opetusta metsäkoulussa ja kursseilla oli harjoittelijan kuunneltava ainakin 60 tuntia sekä, perehtyäkseen opetustyöhön, itse annettava opetusta vähintään 20 harjoitustuntia. Tämän lisäksi harjoittelijan oli normaalimetsäkoulun johtajan antaman opastuksen mukaan otettava osaa ja tutustuttava kaikkiin hoitoalueen talouteen kuuluviin ulko- ja sisätöihin.[1]
Harjoittelukauden lopussa harjoittelijan tuli antaa opetusta neljällä näytetunnilla, joiden jälkeen hänen opetustaitonsa arvosteltiin.[1]
Harjoitteluaikanaan oli harjoittelija oikeutettu saamaan puolet ylimääräiselle metsänhoitajalle vahvistetusta päivärahasta.[1]
Lähteet
muokkaaLakiviitteet
muokkaa- ↑ Maatalousministeriön päätös normaalimetsäkoulusta 30.4.1931.