Norjan kruunu
Norjan kruunu (norj. krone, kansallinen lyhenne kr[1], kansainvälinen valuuttakoodi NOK[1]) on Norjan rahayksikkö. Yksi kruunu jakautuu sataan äyriin (øre). Norjan kruunu esiteltiin lailliseksi maksuvälineeksi vuonna 1875, ja se oli samalla alku Skandinavian rahaliitolle, joka kesti ensimmäisen maailmansodan alkuun saakka. Norjan kruunu oli kolmanneksitoista vaihdetuin valuutta arvoltaan vuonna 2010.
Norjan kruunu | |
---|---|
ISO 4217 -koodi | NOK (nro. 578) |
Keskuspankki | Norges Bank |
Symboli | kr |
Käyttäjät | Norja |
Inflaatio | 2,30 % |
Jaettava yksikkö | äyri |
Norjan kolikoita ja seteleitä laskee liikkeelle Norjan keskuspankki (Norges Bank).
Setelit
muokkaaNykyinen setelisarja
muokkaaNykyisen setelisarjan käyttöönotto tapahtui vuosina 2017 ja 2018.[2] Setelisarjan teemoina ovat meri ja tuuli.[3]
Edellinen setelisarja
muokkaaVuonna 1877 Norja esitteli 5, 10, 50, 100, 500 ja 1 000 kruunun setelit. 1 kruunun seteli laskettiin liikkeelle vuonna 1917, 2 kruunun seteli laskettiin liikkeelle vuosina 1918–1922. 1 ja 2 kruunun setelit laskettiin liikkeelle uudestaan vuosina 1940 ja 1950. 5 kruunun seteli korvattiin kolikolla vuonna 1963. Sama tapahtui 10 kruunun kolikolle vuonna 1984
Edellinen setelisarja | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kuva | Arvo | Mitat | Väri | Design | Liikkeeseenlasku | |||
Etupuoli | Kääntöpuoli | |||||||
50 kr | 128 mm × 60 mm | Vihreä | Peter Christen Asbjørnsen | Lumpeet | 2008 | |||
100 kr | 136 mm × 65 mm | Punainen | Kirsten Flagstad | Folketeateret Oslon konserttihalli | 2006 | |||
200 kr | 144 mm × 70 mm | Sininen | Kristian Birkeland | Napa-alue ja revontulet | 2009 | |||
500 kr | 152 mm × 75 mm | Oranssi | Sigrid Undset | Seppele | 2005 | |||
1 000 kr | 160 mm × 80 mm | Violetti | Edvard Munch | Ote Munchin seinämaalauksesta | 2004 |
Kolikot
muokkaaKäytössä olevat kolikot | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kuva | Arvo | Ominaisuudet | Kuvaus | Liikkeeseenlasku | ||||||
Etupuoli | Kääntöpuoli | Halkaisija | Paksuus | Paino | Koostumus | Syrjä | Etupuoli | Kääntöpuoli | ||
1 kruunu | 21 mm | 1,7 mm | 4,35 g | Kuparinikkeli 75 % Cu, 25 % Ni |
Sileä | Harald V:n monogrammi | Lintu | 1997 | ||
5 kruunua | 26 mm | 2 mm | 7,85 g | Hiottu | Pyhän Olavin ritarikunta | Akantin lehtiä | 1998 | |||
10 kruunua | 24 mm | 2 mm | 6,8 g | 81 % Cu, 10 % Zn, 9 % Ni | Hiottu | Harald V | Sauvakirkon katto | 1995 | ||
20 kruunua | 27,5 mm | 2,2 mm | 9,9 g | Sileä | Viikinkilaiva | 1994 |
Norja luopui äyrien käytöstä käteismaksuissa 1.5.2012. Norjan pankit vaihtavat 50 äyrin kolikoita vuoteen 2022.[4]
Valuuttakurssit
muokkaaNorja kruunun arvo verrattuna muihin valuuttoihin vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen, mikä perustuu pääasiassa muutoksiin öljyn hinnoissa ja koroissa. Vuonna 2002 Norja kruunun arvo kasvoi ennätyslukemiin Yhdysvaltain dollaria ja euroa vastaan vaihtokurssilla 1 USD = 7,36 NOK.
Kuitenkin vuoden 2007 lopulla ja vuoden 2008 alussa USD heikentyi tasaisesti kaikkia merkittäviä valuuttoja vastaan. Norjan kruunu vahvistui samaan aikaan, minkä seurauksena Norjan kruunu oli vahvempi kuin koskaan verrattuna dollariin huhtikuussa 2008, jolloin kurssi oli 1 USD = 5 NOK. Lokakuuhun 2008 mennessä USD oli vahvistunut ja oli arvoltaan noin 7 kruunua. Sen jälkeen kruunu vahvistui jälleen voimakkaasti, ja dollarin arvo oli noin 5,8 kruunua vuoden 2010 alussa. Sittemmin dollari on noussut uudelleen ja vuoden 2016 puolivälissä 1 dollari oli arvoltaan noin 8,5 kruunua.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ New banknote series norges-bank.no. Viitattu 22.2.2019.
- ↑ About the new notes norges-bank.no. Viitattu 22.2.2019.
- ↑ http://www.norges-bank.no/no/om/publisert/pressemeldinger/2012/pressemelding-12-april-2012/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- Norjan keskuspankki (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämänhetkiset NOK-vaihtokurssit | |
---|---|
XE.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |
OANDA.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |