Nikkelipronssi
Nikkelipronssi eli kuparinikkeli on metalliseos, jonka pääasialliset seosaineet ovat kupari ja nikkeli.[1] Nimestään huolimatta se ei välttämättä sisällä lainkaan pronssin toista pääraaka-ainetta eli tinaa; seosaineina voidaan käyttää lisäksi myös mm. rautaa ja mangaania. Kuparin, nikkelin ja sinkin hopeanväristä seosta alpakkaa eli uushopeaa[2] voidaan pitää nikkelipronssina määritelmästä riippuen (sallitaanko nikkelipronssiin sinkkiä vaiko ei ja onko sinkki vai nikkeli osuudeltaan suurempi; kupari-sinkki-nikkeliseoksia kutsutaan nikkelimessingiksi). Nikkelipronssi on antimikrobiaalista ja kestää hyvin korroosiota,[3] jonka vuoksi sen käyttökohteita ovat mm. vesiliikennekalusto, vesi-infrastruktuuri, lämpövoimalaitokset, kolikot, astiat ja koriste-esineet.[2][3] Erityisesti aiemmin nikkelipronssia on käytetty myös ampuma-aseiden luotien vaippamateriaalina, mutta nikkelin aiheuttaman rihlojen likaantumisen vuoksi vaippamateriaaleissa on siirrytty messinkiseoksiin kuten tompakkiin eli kultamessiinkiin sekä punamessinkiin.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/df/Finland_1_markka.jpg/230px-Finland_1_markka.jpg)
Nikkelipronssin väri on korkeasta kuparipitoisuudestaan huolimatta harmaanvalkoinen, koska nikkelin korkean elektronegatiivisuuden vuoksi kupariatomit menettävät d-orbitaaliltaan yhden elektronin.[4]
Erilaisia nikkelipronssiseoksia
muokkaa- Alpakka eli uushopea – tyypillisesti noin Cu 60 %, Ni 20 %, Zn 20 %
- Konstantaani – noin Cu 55 %, Ni 45 %[5]
- Suomen Rahapajan nikkelipronssi – Cu 75 %, Ni 25 %[1][6]
- CuNi25 (EN CW350H eli UNS C71300) – Cu, Ni 23,5–26,5 %[7]
- CuNi9Sn2 (EN CW351H eli UNS C72500) – Cu, Ni 8,5–10,5 %, Sn 1,8–2,8 %[8]
- CuNi10Fe1Mn (EN CW352H eli UNS C70600) – Cu, Ni 10 %, Fe 1,0–1,8 %, Mn <1,0 %[9]
- CuNi30Fe2Mn2 (EN CW353H eli UNS C71640) – Cu, Ni 29,0–32,0 %, Fe 1,7–2,3 % , Mn 1,5–2,5 %[10]
- CuNi30Mn1Fe (EN CW354H eli UNS C71500) – Cu, Ni 29,0–33,0 %, Fe 0,4–1,0 %, Mn <1,0 %[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Pieni tietosanakirja, 3. osa, s. 603, artikkeli: "Raha". Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Alpakka Kultapörssi. Arkistoitu 18.5.2022. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ a b Applications for Copper-Nickel Alloys 21.2.2016. Copper Development Association. Arkistoitu 30.7.2021. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Cupronickel Assignment Point. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Davis, Joseph: Copper and Copper Alloys, s. 158. ASM International, 2001. ISBN 0-87170-726-8.
- ↑ Historiallisia suomalaisia seteleitä ja metallirahoja Suomen Pankki. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ C71300 Copper Development Association. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ C72500 Copper Development Association. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ C70600 Copper Development Association. Arkistoitu 2.12.2021. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ C71640 Copper Development Association. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ C71500 Copper Development Association. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)