Nitriitti

(Ohjattu sivulta Nitriitit)

Nitriitti on ioni NO2- tai typpihapokkeen (HNO2) suola.[1]

Nitriitti-ionin resonanssimuotojen rakenteet

Nitriittiä muodostuu typpiyhdisteiden (mm. ammoniumin NH4+) epätäydellisen hapettumisen seurauksena. Nitriittiä joutuu juomaveteen vesijohdoissa vedenottamossa elävien bakteereiden tuottamana.

Elintarvikkeiden lisäaineena käytetään E-koodilla E 249 kaliumnitriittiä (KNO2) ja E 250 natriumnitriittiä (NaNO2).

Terveysvaikutukset

muokkaa

Nitriitti parantaa ihmisen hapensaantia. Tämä johtuu siitä, että nitriitti vaikuttaa verisuonten pintakerroksen toimintaan.[2] Noin kuusi prosenttia nautitusta nitraatista muuttuu syljen ja suussa olevien bakteerien aiheuttamien reaktioiden myötä nitriitiksi[3]. Nitriitistä muodostuu sen jälkeen typpioksidia, jolla on suorituskykyä parantavia ominaisuuksia. Veren nitriittipitoisuus nousee noin 2,5 tunnin kuluessa ruokailusta ja pysyy koholla seuraavat 24 tuntia.[4]

Vuonna 2009 julkaistun kiinalaistutkimuksen mukaan ravinnon sisältämän nitraatin ei ole osoitettu vaarantavan ihmisen terveyttä. Nitriitin ja syövän yhteyttä tarkastelleista tutkimuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia.[3]

Nitriitin epäillään kuitenkin olevan osallisena myös elimistön reaktioissa, joissa syntyy syöpäriskiä lisääviä N-nitrosoyhdisteitä. Hemirauta kiihdyttää tätä reaktiota ja C-vitamiini estää. Nitriitin lähteitä sisältävillä aterioilla kannattaa siksi nauttia C-vitamiinipitoista ruokaa ja välttää paljon hemirautaa sisältäviä elintarvikkeita, kuten naudanlihaa ja maksaa.[5][6]

Saanti

muokkaa

Kilo grillimakkaraa sisältää keskimäärin 20 milligrammaa nitriittiä ja lisäksi 34 milligrammaa nitraattia[7]. Noin kuusi prosenttia tästä nitraatista muuntuu suussa nitriitiksi ja loppu nitraatti muuntuu aktiivisuuden ylläpidon edellyttämäksi typpioksidiksi[3].

Suomalaiset saavat nitriittiä eniten nitriitillä säilötyistä leikkeleistä, makkaroista ja valmismarinoidusta lihasta. Nitriittiä saadaan myös talousvedestä. Osa lihavalmisteita tuotetaan kokonaan ilman nitriittiä.[7]

Maailman terveysjärjestö suosittelee nitriitin enimmäispäiväsaanniksi 0,7 milligrammaa henkilön painokiloa kohti eli kokonaiset 49 milligrammaa 70-kilon painoiselle henkilölle[8].

Nitriitin keskimääräinen saanti ruoasta on vain 1,2–3 milligrammaa päivässä[3].

Nitriittejä

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 330. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. Teksti: Martin Kreutzer: Punajuurta hapenoton hyväksi KUNTO PLUS. 23.3.2015. Viitattu 25.8.2022.
  3. a b c d Linsha Ma, Liang Hu, Xiaoyu Feng & Songlin Wang: Nitrate and Nitrite in Health and Disease. Aging and Disease, 1.10.2018, 9. vsk, nro 5, s. 938–945. PubMed:30271668. doi:10.14336/AD.2017.1207. ISSN 2152-5250. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. Nitraatti Urheilijan ravitsemus. 21.7.2020. Viitattu 8.3.2024.
  5. Kaksi kolmesta suomalaismiehestä syö punaista lihaa ja lihajalosteita yli suositusten – Myös lapsilla nitriitin turvallisen käytön yläraja tulee vastaan nopeasti Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
  6. Elintarvikkeet (haku) fineli.fi. Viitattu 25.8.2022.
  7. a b Usein kysyttyä nitraatista ja nitriitistä Ruokavirasto. Viitattu 8.3.2024.
  8. Nitrite WHO JECFA. WHO. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.