Nirsoilu tarkoittaa vaativuutta, valikoivuutta ja tarkkuutta jonkin asian suhteen.[1] Nirsoilulla viitataan erityisesti valikoivuuteen ruoan suhteen ilman ruoka-aineallergioita tai muita yliherkkyyksiä.

Vanhempi voi vähentää lapsen ruokanirsoilua esimerkiksi kannustamalla lasta syömään itse yhdessä muun perheen kanssa, tarjoamalla lapselle useita eri ruoka-aineita pieninä annoksina sekä näyttämällä esimerkkiä lapselle. Lapselle voi esitellä uusia ruoka-aineita yhdessä vanhojen suosikkien kanssa esimerkiksi lisäämällä lapsen suosikkimurojen joukkoon maidon sijasta jogurttia. Usein myös päiväkodin aloitus voi lisätä ruokahalua, kun lapsi alkaa ottaa mallia ikätovereistaan. Lapsen pitää maistaa ruokaa keskimäärin noin 15 kertaa ennen kuin hän alkaa pitää siitä.

Esimerkiksi autismin kirjon henkilöillä nirsoilu ja muut ruokailuun liittyvät haasteet ovat tyypillisiä. Pahimmillaan henkilö saattaa suostua syömään vain yhtä tai kahta ruokaa. Eräässä vuosina 2007-2008 tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin sekä autismin kirjon lasten että neurotyypillisten lasten vanhemmilta syitä, joiden vuoksi lapsi kieltäytyi ruuasta. Lapset olivat iältään 3–11-vuotiaita. Autismin kirjon lapset torjuivat ruokia neurotyypillisiä selvästi yleisemmin ruoan koostumuksen, maun, hajun, sekoitusten, merkin ja muodon takia. Yleisin syy ruuan torjumiseen niin autismin kirjon lapsilla kuin neurotyypillisillä lapsilla oli ruoan koostumus (77,4% vs 36,2%). Autismin kirjon henkilöillä on myös paljon aistipoikkeuksia, mikä on usein yhteydessä syömisongelmiin.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja kielitoimistonsanakirja.fi.
  2. Katsaus syömisongelmiin autismin kirjon henkilöillä Autismisäätiö. Arkistoitu 17.4.2017. Viitattu 4.5.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.