Nikolainkulma

rakennus Jyväskylässä

Nikolainkulma on Jyväskylän keskustassa Asemakatu 6:ssa sijaitseva 1899 valmistunut puurakennus, joka toimii tällä hetkellä toimistoluonteisessa käytössä. Talossa toimii myös juhla- ja tapahtumatila. Vaaleanpunainen kulmatornillinen kiinteistö on yksi harvoista kaupungin keskustassa säilyneistä puurakennuksista. Rakennuksen omistaa Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, joka rahoittaa talon vuokratuotoilla Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimusta.[1]

Nikolainkulma
Sijainti Jyväskylä
Koordinaatit 62°14′29.98″N, 25°44′58.57″E
Rakennustyyppi Rakennus
Käyttö Hotelli, toimistorakennus (en) ja sotasairaala
Rakennusmateriaali Puurakennus
Valmistumisvuosi 1899
Omistaja Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö
Kartta
Nikolainkulma

Nikolainsali

muokkaa

Salin kapasiteetti on pöytäpaikoilla 90 ja konserteissa 120 henkeä. Salin sisustusarkkitehtuuri runsaine yksityiskohtineen on 1800-luvulta.[2]

Vihreä salonki

muokkaa

Vihreä salonki on vihreäsävyinen 30 hengen tila.

Jääkärikabinetti

muokkaa

Jääkärikabinetti on saanut nimensä 1916 kabinetissa tapahtuneesta kolmen jääkärin pidätyksestä,[3] jossa tsaarin poliisi pidätti kolme jääkäriä, Aarne Sihvon, Ilmari Relanderin ja Juho Heiskasen. Relanderilla ja Heiskasella oli mukanaan räjähteitä, joilla oli tarkoitus sabotoida sotalaivoja Etelä-Suomen satamissa.[4]Tilaan mahtuu 10–16 henkeä.[3]

Historia

muokkaa
 
Postikortti Jyväskylän Kaupunginhotellista, Kansan Valokuvaamo Oy.

Hotelli 1899–1959

muokkaa

Ravintoloitsija Nikolai Wahlgren oli muuttanut 1894 Jyväskylään. Hän rakennutti hotelli-ravintolarakennuksen vuonna 1899 valtakunnallisten laulujuhlien pitopaikaksi.[5] Hotelli Wahlgren oli 1900-luvun alussa Jyväskylän seuraelämän keskus.[1]

Jyväskylän kaupunki osti hotellin 1919, jolloin hotelli ristittiin Kaupunginhotelliksi.[6]

Rakennuksen kivijalassa on toiminut herrain vaatetusliike, herkku- ja hedelmäpuoti, hammaslääkärin ja eläinlääkärin vastaanotot, rautatieläisten kauppa ja ajuriliike. Talon kuuluisin vuokralainen oli Alvar Aalto, jonka ensimmäinen toimisto, Arkkitehtuuri- ja monumentalitaiteen toimisto Alvar Aalto, toimi rakennuksessa syksystä 1923 kevääseen 1924.[7] Alvar Aalto asui samalla tässä rakennuksessa yhdessä apulaisensa Teuvo Takalan kanssa.[8]

Sota-aikana rakennuksessa toimi 30. Sotasairaalaa.[7]

Virastotalo 1960–1999

muokkaa

Kaupunginhotelli lopetti toimintansa syksyllä 1959. Tiloihin muutti 1960 vuoden alussa perustetun Keski-Suomen läänin lääninhallitus. Jyväskylän kaupungin kouluvirasto muutti tiloihin 1972.[1]

Aiheesta muualla

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Nikolainkulma: Nikolainkulma www.nikolainkulma.fi. Viitattu 1.2.2023.
  2. Nikolainkulma: Nikolainsali www.nikolainkulma.fi. Viitattu 1.2.2023.
  3. a b Nikolainkulma: Jääkärikabinetti www.nikolainkulma.fi. Viitattu 1.2.2023.
  4. Kirjailija Mikko Porvali www.mikkoporvali.fi. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 1.2.2023.
  5. Salome-elokuvateatteri ja Nikolainkulma Suomalainen Musiikkikampus. Viitattu 1.2.2023.
  6. Nikolainkulma, Jyväskylän historia ja kävelyreitit Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry. Viitattu 1.2.2023.
  7. a b Keskustan kehittäminen | Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö www.eans.fi. Viitattu 1.2.2023.
  8. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 1.2.2023.