Nikaho
Nikaho (jap. にかほ市, Nikaho-shi) on Japanin kaupunki Honshūn saarella Tōhokun alueella Akitan prefektuurissa. Se sijaitsee Japaninmeren rannikolla prefektuurin lounaiskulmassa. Sisämaassa kaupungin alue nousee 2 236 metriä korkean Chōkaivuoren rinteelle ja rajautuu etelässä Yamagatan prefektuuriin.[4][1][5] Nikahossa on 23 941 asukasta (lokakuussa 2020)[2] ja sen pinta-ala on 241,13 neliökilometriä.[1]
| Nikaho (にかほ市) |
|
|---|---|
 Näkymä Chōkaivuorelle Nikahosta |
|
 lippu |
 symboli |
 Nikahon sijainti Akitan prefektuurissa |
|
  Nikaho |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Japani |
| Alue | Tōhoku |
| Prefektuuri | Akitan prefektuuri |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 241,13[1] km² |
| Väkiluku (10/2020) | 23 941[2] |
| – Väestötiheys | 99 as./km² |
| Symbolit | |
| – Puu | Sugi[3] |
| – Kukka | Silkkialbitsia[3] |
| – Lintu | Japaninmerimetso[3] |
| – Kala | Turska[3] |
Nikahon kaupunki perustettiin vuonna 2005, kun aiempi Nikahon maaseutukaupunki (仁賀保町, Nikaho-chō) sekä Kisakatan ja Konouran maaseutukaupungit liitettiin yhteen. Hirasawan alue nykyisen kaupungin pohjoisosassa kehittyi historiallisesti kalastussatamana ja linnanaluskaupunkina Nikaho-klaanin hallinnassa. Vuonna 1940 sinne perustettiin TDK:n tehdas, jonka myötä elektroniikkateollisuudesta tuli tärkeä elinkeino. Alueella tuotettiin aiemmin myös maaöljyä. Kisakatan seutu tunnettiin puolestaan historiallisesti maisemiltaan kauniista Kisakatan laguunista, jossa sanottiin olevan 99 saarta (kujūkushima). Se kuitenkin nousi vuoden 1804 maanjäristyksessä 2,4 metriä ja kuivui. Nykyisin alueella viljellään riisiä. Sen lisäksi kaupungissa tuotetaan myös soijapapuja ja vihanneksia.[4][1][5]
Nikahon rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluu Kanman-jin buddhalainen temppeli, jossa myös Matsuo Bashō vieraili matkallaan pohjoiseen. Tutkimusmatkailija Nobu Shirase oli kotoisin Konourasta, ja hänen muistokseen paikkakunnalle onkin rakennettu Shirasen Etelänavan-retkikunnan museo. Luonnonnähtävyyksiä ovat Kisakatan entisen laguunin lisäksi Konourassa sijaitseva Seishin puisto, joka tunnetaan kirsikankukistaan, ja Naso no shiratakin vesiputous. Chōkaivuoren alue kuuluu Chōkain puolikansallispuistoon. Nikahoa palvelee JR Higashi-Nihonin Uetsu-päälinja.[4][1][5]
Kuvia muokkaa
-
Shirasen Etelänavan-retkikunnan museo -
Kanman-jin temppeli -
Kisakatan alueen maaseutua -
Kisakatan rautatieasema -
Kisakata vuoden 1976 ilmakuvassa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典: にかほ市 Kotobank. Viitattu 03.11.2020.
- ↑ a b にかほ市の人口・世帯数 にかほ市 企画調整部 まちづくり推進課. Arkistoitu 1.10.2020. Viitattu 03.11.2020.
- ↑ a b c d 「市の木、花、鳥、魚」を制定 にかほ市 企画調整部 まちづくり推進課. Arkistoitu 24.10.2021. Viitattu 03.11.2020.
- ↑ a b c にかほ市の概要 にかほ市 企画調整部 まちづくり推進課. Arkistoitu 16.9.2021. Viitattu 03.11.2020.
- ↑ a b c 日本大百科全書: にかほ（市） Kotobank. Viitattu 03.11.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikaho Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin internetsivut (japaniksi)