Niittysinisiipi
Niittysinisiipi (Polyommatus semiargus) on sinisiipi, jolla ei ole oransseja täpliä takasiipien alapinnoilla. Sitä esiintyy Pohjois-Afrikasta Euroopan ja Keski-Aasian poikki Pohjois-Kiinaan ja Koreaan. Laji on Etelä-Suomessa yleinen. Kooltaan se on suurehko tai keskikokoinen lajiryhmässään, siipien kärkiväli on noin kolme senttimetriä.
Niittysinisiipi | |
---|---|
Koiras |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Sinisiipiset Lycaenidae |
Suku: | Polyommatus |
Laji: | semiargus |
Kaksiosainen nimi | |
Polyommatus semiargus |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaKoiras on päältä melko tumman violetinsininen. Siipien ulkoreuna on leveälti mustahko ja tumman alueen raja on häipyvä. Naaraan siipien yläpinnat ovat tasaisen suklaanruskeat, usein tyvestä sinihärmäiset. Molemmilla sukupuolilla siipiripset ovat valkoiset. Siipien alapinta on vaaleanruskea, tyvestä sinihärmäinen ja ulompana sekä etu- että takasiiven poikki kulkee mustien, valkoreunaisten täplien rivi. Siipien keskivaiheilla on siiven poikkisuunnassa venyneet mustat, valkoreunaiset keskitäplät. Huomattavana tuntomerkkinä siipien alapinnoilla ei ole lainkaan oranssia väriä. Siipiväli 24–34 mm.[1][2][3]
-
Cyaniris semiargus ♂
-
Cyaniris semiargus ♂ △
Levinneisyys ja lentoaika
muokkaaNiittysinisiipeä tavataan Pohjois-Afrikasta Euroopan ja Keski-Aasian poikki Pohjois-Kiinaan ja Koreaan.[2] Suomessa laji on varsin yleinen ja pohjoisimmat havainnot ovat Kittilän korkeudelta. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun alusta elokuun alkuun huipun ollessa heinäkuun alussa.[4]
Elinympäristö ja elintavat
muokkaaNiittysinisiiven elinympäristöjä ovat runsaskukkaiset kosteat niityt, metsäteiden reunat ja tuulelta suojaiset rannat. Koiraat aikuistuvat hieman ennen naaraita ja etsivät naaraita toisaalta lennellen ympäriinsä, toisaalta tähyillen kasvien päältä. Molemmat sukupuolet käyvät ahkerasti kukilla ja perhosten määrä on kasvaa kohti elinpaikan kukkaisimpia paikkoja. Myös parittelu tapahtuu usein näkyvästi kukinnolla.[2][5]
Naaras laskee munat yksitellen hernekasvien kukintoihin ja toukat kuoriutuvat noin viikossa. Toukat syövät kukkia sekä kehittyviä hedelmystöjä ja myrmekofiileinä ovat muurahaisten hoitamia. Laji talvehtii toukkavaiheessaan. Keväällä toukka syö vielä noin kuukauden ennen koteloiumista. Kotelovaihe kestää noin kaksi viikkoa.[2]
Ravintokasvi
muokkaaNiittysinisiiven toukat syövät hernekasveja, esimerkiksi apiloita (Trifolium).[2][5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset, s. 296–297. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7
- ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae – Nymphalidae, s. 219–220. ArtDatabanken, SLU, 2005. ISBN 91-88506-51-7
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ Perhosviki[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja, s. 148. BugBook Publishing, 2014. ISBN 978-87-993512-9-9
Aiheesta muualla
muokkaa- Pertti Pakkanen: Niittysinisiipi. Suomen Perhostutkijain Seura.
- LuontoPortti: Niittysinisiipi (Polyommatus semiargus)
- Suomen Perhoset: Niittysinisiipi
- Iltalehti: Niittysinisiipi (Polyommatus semiargus) (Arkistoitu – Internet Archive)
- UniProt, Taxonomy: Polyommatus semiargus (englanniksi)
- Keskisuomalainen-lehti: Niittysinisiipi[vanhentunut linkki]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)