Avaa päävalikko
1920-luvun museomökki Niihaman ryhmäpuutarhassa.[1]

Niihaman ryhmäpuutarha (alun perin Tampereen siirtolapuutarha, myöhemmin Hatanpään siirtolapuutarha[2]) on Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarha.[3][4] Se perustettiin Tampereen Hatanpäälle vuonna 1916. Kun Hankkijan puutarha halusi myöhemmin alueen omaan käyttöönsä, Hatanpään siirtolapuutarha päätettiin siirtää muualle. Vuonna 1975 se sai uuden paikan Niihaman metsäalueelta Näsijärven rannalta.[5][6] Nimi vaihtui näin Niihaman ryhmäpuutarhaksi.[4]

Niihaman ryhmäpuutarhassa sijaitsee Kartano-nimisen tilan entinen pihapiiri, josta on säilynyt asuinrakennus, sauna ja puimala. 1800-luvulla perustettu Kartano oli aikoinaan Messukylän pappilan torppa. Nykyään rakennukset ovat ryhmäpuutarhan käytössä.[5][6]

Ryhmäpuutarhan alueella toimii kesäisin Tampereen siirtolapuutarhamuseo.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Tampereen siirtolapuutarhamuseo Pirkanmaan museokompassi. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo. Viitattu 3.8.2017.
  2. Veikkola-Virtanen, Jaana: Heinäkuussa Niihamassa juhlittiin 100-vuotispäivän saavuttamista. Siirtolapuutarha, 2016, nro 4, s. 10–11.
  3. Vekkeli, Pirkko: Siirtolapuutarhat olivat ase keuhkotautia ja rasittuneita hermoja vastaan – näin urbaanit kesäparatiisit syntyivät Avotakka. 8.5.2017. Viitattu 3.8.2017.
  4. a b Kolsi, Eeva-Kaarina: Siirtolapuutarhoilla yllättävä historia – uskottiin estävän tuberkuloosia ja juopottelua Ilta-Sanomat. 30.7.2016. Viitattu 3.8.2017.
  5. a b Heiskanen, Jari & Luoto, Kalle: Kauppi-Niihaman osayleiskaava: Kulttuuriympäristöinventointi (PDF) 2004. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo. Viitattu 3.8.2017.
  6. a b Mäkelä, Miinu: Niihaman siirtolapuutarha – Kasvun tieltä rauhallisemmille rannoille Koskesta voimaa. 2002. Viitattu 3.8.2017.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Vuorio, Pirkko: Siirtolapuutarhan lumo. Hatanpää-Niihama 100 vuotta. Tampere: Niihaman ryhmäpuutarhayhdistys 2016. ISBN 978-952-93-6795-5.

Aiheesta muuallaMuokkaa