Nihonshoki
Nihonshoki (jap. 日本書紀, ’Japanin kronikka’) on Kojikin jälkeen toiseksi vanhin olemassa oleva japanilainen historiankronikka, ja ensimmäinen kuudesta virallisesta valtionhistoriasta (rikkokushi). Se saatiin valmiiksi vuonna 720. Kirja on kirjoitettu klassiseksi kiinaksi ja jaettu 30 lukuun.[1] Se käsittää kertomuksen maailman synnystä ja Japanin ensimmäisten keisarien mytologisen genealogian, joka päättyy keisarinna Jitōhon (645–703). Kirja tunnetaan myös nimellä Nihongi (jap. 日本紀), mutta nykyään Nihonshoki on yleisempi nimitys.
Kojikin tavoin Nihonshoki alkaa myyttisillä kertomuksilla mutta jatkuu ajankohtaisiin, historiallisiin tapahtumiin saakka. Kronikan uskotaan kertovan tarkasti keisari Tenjin, keisari Temmun ja keisarinna Jitōn hallituskausista. Kojikiin verrattuna Nihonshoki on laajempi ja sillä on enemmän arvoa historiantutkimukselle. Se koottiin prinssi Tonerin valvonnassa, mutta varsinaisia kirjoittajia on ollut useita.
Lähteet muokkaa
- ↑ Nihon shoki Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.9.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nihonshoki Wikimedia Commonsissa
