Nestor Lakoba 1920-luvulla.

Nestor Apollonovitš Lakoba (ven. Не́стор Аполло́нович Лако́ба; 1. toukokuuta 1893 nykyisen Gudautan piirin Lyhnyn kylä, Abhasia28. joulukuuta 1936 Tbilisi) oli abhaasilaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Lakoba syntyi talonpojan perheeseen. Vuonna 1911 hänet erotettiin Tbilisin pappisseminaarista vallankumouksellisen propagandan takia. Seuraavana vuonna hän liittyi bolševikkipuolueeseen. Lakoba teki puoluetyötä Adžariassa, Abhasiassa ja Pohjois-Kaukasiassa. Vuonna 1918 hän johti Georgian menševikkihallituksen vastaista kapinaa Suhumissa, jäi vangiksi ja karkotettiin maasta. Vuonna 1920 hän johti laitonta bolševikkijärjestöä Batumissa ja toimi Kubanin ja Mustanmeren alueen vallankumouskomitean vuoristolaisasiain valtuutettuna.[1]

Maaliskuussa 1921 Lakoba valittiin Abhasian vallankumouskomitean varapuheenjohtajaksi ja sotakomissaariksi. Helmikuusta 1922 lähtien hän toimi Abhasian neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston ja vuosina 1930–1936 tasavallan toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajana. Lakoba oli Georgian, Taka-Kaukasian neuvostotasavallan ja Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomitean sekä Georgian kommunistipuolueen byroon jäsen. Hän osallistui neljästi NKP(b):n edustajakokouksiin.[1]

Lakoba kuoli äkillisesti Georgian silloisen puoluejohtajan Lavrenti Berijan tarjoaman illallisen jälkeen. On väitetty, että Stalinin suosiosta kilpaillut Berija myrkytti hänet.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 14, s. 122. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1973.
  2. Berija: konets karjery, s. 157–158. Moskva: Politizdat, 1991. ISBN 5-250-01466-6.