Suppilokaktukset

(Ohjattu sivulta Neoporteria)

Suppilokaktukset (Eriosyce) on 35-lajinen eteläamerikkalainen kaktuskasvisuku. Sen tieteellinen nimi koostuu kreikan sanoista erion 'villa' ja syke 'viikuna' ja viittaa villakarvan peittämiin hedelmiin. Kasvit kukkivat päivällä melkein mihin vuodenaikaan tahansa, ja kukkien pölyttäjinä toimivat hyönteiset ja kolibrit.[1]

Suppilokaktukset
Eriosyce subgibbosa subsp. nigrihorrida. Kukan tyvellä näkyy suppilokaktuksille ominaisia suomuja ja karvatupsuja.
Eriosyce subgibbosa subsp. nigrihorrida. Kukan tyvellä näkyy suppilokaktuksille ominaisia suomuja ja karvatupsuja.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Notocacteae
Suku: Eriosyce
Philippi 1872
Katso myös

  Suppilokaktukset Wikispeciesissä
  Suppilokaktukset Commonsissa

Tuntomerkit

muokkaa

Suppilokaktukset ovat tavallisesti yksivartisia, enemmän tai vähemmän pallomaisia ja kooltaan vaihtelevia. Varren pituus vaihtelee senttimetristä metriin, läpimitta kahdesta 50 cm:iin. Varressa on 7-30 tai enemmän uurteita, ja uurteiden reunoilla on tavallisesti nystyjä. Kussakin kääpiöversossa eli areolissa on muutama piikki tai niitä on paljon. Pisimmillään ne ovat viiden sentin pituisia. Piikit ovat joko neulamaisia tai sukasmaisia. Juuristo on rihmamaista hajajuuristoa tai pääjuuri, joka voi liittyä varteen ohuen kuroutuman välityksellä.[1]

Suppilokaktusten suppilomaiset tai melkein putkimaiset kukat sijaitsevat varren latvan tuntumassa ja ovat väriltään keltaisia tai syvän karmiininpunaisia. Vartalon ja kukan tyvessä on paljon suomuja, joita vastapäätä on villamaisen karvan muodostamia tupsuja tai toisinaan harjasmaisia piikkejä. Suppilokaktusten hedelmä on ontto marja, jonka ontelossa on usein irrallisia siemeniä. Hedelmä on usein luonteenomaisesti villamaisen karvan peittämä ja avautuu tavallisesti tyveltään. Hedelmässä on myös jäljellä kuihtuneita kukan osia.[1]

Levinneisyys

muokkaa

Suppilokaktuksia tavataan Andien rinteillä 3000 metrin korkeuteen asti Keski-Chilestä Etelä-Peruun ja Argentiinan luoteisosiin ulottuvalla alueella.[1]

Suku Eriosyce, suppilokaktukset:[2]

  • E. andreaeana
  • E. aspillagae
  • E. aurata
  • E. bulbocalyx
  • E. chilensis
  • E. confinis
  • E. crispa
  • E. curvispina (?Neoporteria occulta) - mukulasuppilokaktus
  • E. engleri
  • E. esmeraldana
  • E. garaventae
  • E. heinrichiana
  • E. islayensis - villasuppilokaktus
  • E. krausii
  • E. kunzei
  • E. laui
  • E. limariensis
  • E. marksiana
  • E. napina
  • E. occulta
  • E. odieri
  • E. omasensis
  • E. recondita
  • E. rodentiophila
  • E. senilis
  • E. sociabilis
  • E. strausiana
  • E. subgibbosa
  • E. taltalensis
  • E. tenebrica
  • E. umadeave
  • E. vertongenii
  • E. villicumensis
  • E. villosa

Lähteet

muokkaa

Anderson E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9

Kasvien suomenkieliset nimet.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Anderson 2001:293
  2. Anderson 2001:293ss.