Necromance
Necromance on kristillinen goottimetalliyhtye, joka perustettiin Sprembergissä, Saksassa vuonna 1987. 1990-luvun alussa yhtye loi itselleen mainetta metallipiireissä tekemällä kiertueita Demigodin ja Lubricantin kanssa. Necromancella oli levytyssopimus Morbid Recordsin kanssa ja myöhemmin Pleitegeier Recordsin kansa. Yhtye julkaisi kaksi albumia 1990-luvulla: White Gothic (1997) ja Wiederkehr der Schmerzen (1999). Yhtyeen kolmas albumi vuodelta 2001, Tribulation Force, esitteli vahvoja industrial metal -vaikutteita. Necromance on kiertänyt Eurooppaa ja esiintynyt merkittävillä festivaaleilla kuten Freakstockissa Saksassa. Yhtyeen viimeisimmät albumit saivat hyvän vastaanoton lehdiltä kuten Rock Hard ja Metal Heart.[1] Necromancen johtohahmo Runhardt Scheffler käsittelee tunnetusti lopunaikoja sanoituksissaan. Yhtye hajosi 2002.[1]
| Necromance | |
|---|---|
 |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1987– |
| Tyylilaji | goottimetalli, industrial metal |
| Kotipaikka | Spremberg, Saksa |
| Laulukieli |
englanti saksa |
| Jäsenet |
Runhardt Scheffler, laulu, kitara |
| Entiset jäsenet |
Mario Eckert, basso |
| Levy-yhtiö |
Pleitegeier Records |
| Aiheesta muualla | |
| necromanceonline | |
Historia muokkaa
Yhtye perustettiin vuonna 1987 alun perin nimellä Secret Attack, ja se soitti death metalia.[2] Vuonna 1989 nimi vaihtui Necromanceksi. 1990-luvun alussa yhtye kiersi Eurooppaa, ja esiintyi Suomessakin Demigodin ja Lubricantin kanssa.[2] Necromance julkaisi yhteis-cd:n Enslavedin (Saksa) kanssa vuonna 1991 sekä demot Slow Death (1991), The Dwarf (1992), yhteis-cd:n Zander 1993 ja demon nimeltä The Parable of the Weed (1994). Vuonna 1994 eräässä konsertissa ryhmä äärioikeistolaisia hyökkäsi yhtyeen kimppuun ja murhasivat Necromancen kuljettaja Mike Zernan.[1] Samana vuonna Jean Schulze ja Mario Eccert jättivät Necromancen. Kosketinsoittaja René Schwuleran vaikutuksesta yhtye muutti suuntansa: musiikkityyliksi tuli industrial-vaikutteinen goottimetalli, ja sanoituksissa alettiin käsitellä vakaumuksellisesti kristillisiä aiheita.[2] Tuolloinen kokoonpano koostui laulaja-kitaristi Sandrasta, kosketinsoittaja Renéstä, kitaristi Mikestä ja kitaristi-laulaja Runhardtista.[2]
Vuonna 1997 Necromance äänitti ensimmäisen studioalbuminsa White Gothic. Julkaisun jälkeen yhtye allekirjoitti levytyssopimuksen Pleitegeier Recordsin kanssa. Vuonna 1999 Necromance julkaisi toisen albuminsa Wiederkehr der Schmerzen tällä yhtiöllä. Albumi toi esille enemmän industrial -aineksia. Myöhemmin vuonna 2001 nämä ainekset vahvistuivat osana yhtyeen tyyliä, kun Necromance äänitti kolmannen albuminsa Tribulation Force. Sen tuottivat uraauurtavan saksalaisen gootti-industrial metal -yhtye Umbra et Imagon jäsenet Lutz Demmler ja Mozart. Äänityskokoonpanoa varten yhtyeeseen liittyivät laulaja Raphaela Polterman, ja aiemmin yhtyeessä soittanut Jean Schulze palasi rumpaliksi.
Tribulation Forcen jälkeen Necromance ei ole äänittänyt uutta musiikkia. Yhtyeen kotisivutkaan eivät ole enää toiminnassa, mutta muutama vuosi sitten se antoi kaksi ensimmäistä albumiaan vapaasti ladattaviksi sivuillaan. Kuitenkin 23. joulukuuta 2007 yhtye avasi virallisen MySpace-sivun. Sivulla yhtye kertoo, että Tribulation Force oli yhtyeen kallein albumi tuottaa, ja julkaisun jälkeen levy-yhtiö Pleitegeier ei markkinoinut albumia lainkaan. Sen vuoksi yhtye ajautui vararikkoon, myi soittimensa korvatakseen kulut ja hajosi 2002.
Musiikki muokkaa
Balaam's Miracle -sivuston kirjoittajan mukaan Necromancen musiikissa on vahvoja vaikutteita vanhan liiton romanttisesta goottimusiikista, joka viittoilee varhaisiin yhtyeisiin, kuten Bauhaus, London After Midnight ja Fields of the Nephilim, mutta monet yhtyeen kappaleet esittelevät kokeiluja myös vaikeatajuisten, lähes perinteistä industrial -musiikkia muistuttavien äänien kanssa. Joissain Necromancen kappaleissa ilmenee jäänteitä yhtyeen saksalaisista death metal -juurista, ja jotkut kappaleet on myös laulettu saksan kielellä, vaikka suuri osa on englanniksi. Necromancen musiikki on pääsääntöisesti kitaravetoista, ja kappalerakenteita luonnehtii yksinkertaisuus, jonka vastapainona ovat satunnaisesti sinfoniset koskettimet. Yhtyeen laulusuoritukset on jaettu mies- ja naislaulajan välillä: Runhardtin laulu on tunnistettavan syvää, hyökkäävää ja karheaa, kun taas yhtyeessä olleet eri naislaulajat esittävät alakuloisesta tyylistä heleään ilmaisuun vaihtelevaa laulua. Yhtyeen sanoituksia kuvaillaan usein ylistäviksi, ja tekstit käsittelevät tyypillisesti lopunaikoja.[3]
Diskografia muokkaa
- White Gothic (1997)
- Wiederkehr der Schmerzen (1999)[4]
- Tribulation Force (2001)
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Necromance Pleitegeier Records. Arkistoitu 24.12.2007. Viitattu 22.9.2007. (saksaksi)
- ↑ a b c d Annika: Necromance TCu-zine. 1999. Open Publishing. Arkistoitu 28.9.2007. ”haastattelu Runhardtin kanssa” Viitattu 22.9.2007.
- ↑ Necromance Balaam's Miracle. 5.9.2005. Arkistoitu 12.12.2007. Viitattu 22.9.2007.
- ↑ Necromance - Wiederkehr der Schmerzen crossover-agm.de. Arkistoitu 4.9.2007. Viitattu 22.9.2007.
Aiheesta muualla muokkaa
- Necromance Myspacessa (englanniksi)
- Necromance Last.fm:ssä (englanniksi)
- Necromance Encyclopaedia Metallumissa (englanniksi)
- Necromance Spirit of Metal -sivustolla