Bauhaus (yhtye)
Bauhaus on vuonna 1978 Northamptonissa perustettu englantilainen rock-yhtye. Yhtye otti nimensä saksalaiselta Bauhaus-taidekoululta ja käytti alun perin nimeä Bauhaus 1919 mutta luopui hyvin pian vuosiluvusta. Bauhaus yhdisteli musiikissaan useita vaikutteita (muun muassa punkista ja glam rockista) luoden samalla omanlaistaan synkkää mutta energistä post-punkia. Yhtye hajosi vuonna 1983 julkaistuaan neljä täyspitkää studioalbumia mutta palasi esiintymislavoille vuonna 1998 menestyksekkäällä paluukiertueella.
Bauhaus | |
---|---|
![]() Bauhaus Lontoossa pidetyssä konsertissa vuonna 2006. |
|
Tiedot | |
Toiminnassa | 1978–1983, 1998, 2005–2008, 2019– |
Tyylilaji | post-punk, goottirock |
Kotipaikka |
![]() |
Laulukieli | englanti |
Jäsenet |
Peter Murphy |
Levy-yhtiö | |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut |
Bauhausin vuonna 1979 ilmestynyttä ensisingleä Bela Lugosi's Dead pidetään myös ensimmäisenä goottirock-levynä. Yhtyeen vaikutus goottirockin kehitykseen on ollut merkittävä, ja se on ollut gootti-skenen suosituimpia yhtyeitä.[1]
Yhtyeen ura
muokkaaBauhaus perustettiin vuonna 1978 Northamptonissa, Englannissa. Kitaristi/laulaja Daniel Ash, basisti/laulaja David J (s. David Jay Haskins) ja rumpali Kevin Haskins olivat aiemmin soittaneet yhdessä trioksi nimetyssä The Craze -kokoonpanossa ennen kuin perustivat Bauhausin yhdessä laulaja Peter Murphyn kanssa.[1]
Elokuussa 1979 yhtye julkaisi debyyttisinglensä "Bela Lugosi's Dead" pienellä riippumattomalla levymerkillä Small Wonder Records[1]. Yhdeksänminuuttinen Bela Lugosi’s Dead oli omistettu legendaariselle unkarilaiselle näyttelijälle Bela Lugosille, joka oli tehnyt uransa klassisissa kauhuelokuvissa, esimerkiksi esiintyen Draculana vuoden 1931 filmatisoinnissa.[2] Vaikka kappale ei noussut listahiteiksi, siitä tuli goottirockin epävirallinen hymni, joka pysyi Ison-Britannian indie-listoilla vuosien ajan. Kolme kuukautta myöhemmin Bauhaus solmi levytyssopimuksen Beggars Banquetin alamerkin 4AD:n kanssa. Toisena singlenä julkaistiin "Dark Entries" tammikuussa 1980. Ensimmäisen Euroopan-kiertueensa jälkeen he julkaisivat kesällä "Terror Couple Kill Colonel" -singlen, joka nousi indie-listojen hitiksi.[1]
Syyskuussa Bauhaus teki ensimmäisen Amerikan-kiertueensa ja julkaisi cover-versionsa T. Rexin kappaleesta "Telegram Sam". Lokakuussa ilmestyi debyyttialbumi In the Flat Field, joka nousi ykköseksi indie-listoilla ja sijalle 72 Britannian virallisella listalla. Albumin menestys toi heille ensimmäiset listahitit: "Kick in the Eye" ja "The Passion of Lovers" nousivat Ison-Britannian Top 60 -listalle vuonna 1981.[1]
Lokakuussa he julkaisivat toisen albuminsa Mask, joka paljasti kunnianhimoisemman musiikillisen suunnan – mukaan tuli vaikutteita metallista ja elektronisista äänimaisemista. Vaikka soundi muuttui saavutettavammaksi, musiikin synkkä ja uhkaava ydin säilyi. Mask oli kaupallinen menestys ja ylsi Britannian listalla sijalle 30.[1]
Maaliskuussa 1982 Bauhaus julkaisi EP:n Searching for Satori, joka nousi Britannian listoilla sijalle 45; kesällä ilmestyi menestyssingle "Spirit". Syksyllä yhtye sai listamenestyksen David Bowien "Ziggy Stardust" -kappaleen cover-versiolla, joka nousi sijalle 15. Singlen suosio nosti heidän kolmannen albuminsa The Sky’s Gone Out listan sijalle 4. Yhtye julkaisi myös livealbumin Press the Eject and Give Me the Tape (1982).[1]
Vuoden 1983 alussa Murphy sairastui keuhkokuumeeseen eikä pystynyt osallistumaan täyspainoisesti neljännen albumin Burning From the Inside nauhoituksiin. Tämän vuoksi levyllä kuullaan paljon Ashin ja David J:n säveltämää ja esittämää materiaalia. Albumin kappaleesta "She's In Parties" tuli kuitenkin yksi yhtyeen tunnetuimpia kappaleita.[1]
Murphyn toivuttua yhtye kiersi Japanissa ja palasi sitten Isoon-Britanniaan edistämään levyn kesäjulkaisua. Burning From the Inside oli jälleen hitti ja nousi sijalle 13.[1]
Heinäkuussa 1983 Bauhaus hajosi.[1]
Yhtyeen myöhemmät vuodet
muokkaaHajoamisen jälkeen Peter Murphy perusti Dali’s Car -yhtyeen yhdessä Japan-yhtyeen Mick Karnin kanssa ja aloitti sitten soolouran. Daniel Ash jatkoi Tones on Tail -projektinsa parissa, jonka hän oli aloittanut jo vuonna 1981; Kevin Haskins liittyi myös mukaan Bauhausin hajoamisen jälkeen. David J julkaisi soololevyjä ja liittyi hetkeksi Jazz Butcher -yhtyeeseen. Ash, Haskins ja J perustivat Love and Rocketsin vuonna 1985..[1]
Bauhaus palasi yhteen ja lähti kiertueelle vuonna 1998. Paluukiertueen taltiointi julkaistiin tuplalevynä nimellä Gotham, joka sisälsi heidän esityksensä New Yorkin Hammerstein Ballroomilla.[1]
Vuonna 2008 Bauhaus ilmestyi vielä kerran julkisuuteen julkaisemalla uuden albumin Go Away White,[1][3].
Jäsenet
muokkaa- Peter Murphy: laulu; (s. 11. heinäkuuta 1957, Northampton)
- Daniel Ash: kitara, saksofoni; (s. 31. heinäkuuta 1957, Northampton)
- David J: bassokitara; (s. 24. huhtikuuta 1957, Northampton)
- Kevin Haskins: rummut; (s. 19. heinäkuuta 1960, Northampton)
Diskografia
muokkaa- Pääartikkeli: Bauhausin diskografia
- In the Flat Field (1980)
- Mask (1981)
- The Sky's Gone Out (1982)
- Press the Eject and Give Me the Tape (1982) Live-taltiointi
- Burning from the Inside(1983)
- Rest in Peace: The Final Concert (1992) Live-taltiointi
- Gotham (1999) Live-taltiointi
- Go Away White (2008)
Aiheesta muualla
muokkaa- Viralliset kotisivut (englanniksi)
Lähteet:
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m Bauhaus Songs, Albums, Reviews, Bio & More | A... AllMusic. Viitattu 30.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Teemu Kivikangas: Bauhaus ja viisi levyä, jotka loivat goottirockin / Nuorgam NRGM.fi. Viitattu 30.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Bauhaus - Go Away White Rumba.fi. Viitattu 30.6.2025.