Wikipedia

Narsistisen persoonallisuushäiriön historia Suomessa

Suomessa narsistisen persoonallisuushäiriön historia on lyhyt, eikä sen erkanemisesta yleisestä psykopatia-käsitteestä ole suomalaista tutkimustietoa. Suomessa käytössä oleva Maailman terveysjärjestön kehittämä kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä ICD-10 ei sisällä erikseen narsistista persoonallisuushäiriötä, vaan se merkitään muuksi persoonallisuushäiriöksi (F60.8)[1]. Yhteiskunnallinen tietoisuus häiriön olemassaolosta ja sen tunnistamisesta on syntynyt yhdistystoiminnan, toimittajien ja kirjailijoiden kautta.

Termiä narsisti ei vielä tunnettu yleisesti 1990-luvulla ja 2000-vuosikymmenellä, ja sen sijasta käytettiin termejä luonnehäiriöinen (esim. 1997–2004)[2] ja kiusaaja (2007)[3][4]. Persoonallisuushäiriöstä tiedottaminen suurelle yleisölle ja viranomaisille on ollut vuonna 2004 perustetun Narsismin uhrien tuki -yhdistyksen (NUT ry, ent. Narsistien uhrien tuki) harteilla.[5] Kyseinen persoonallisuushäiriö voi olla pahimmillaan hengenvaarallinen.[6]

Narsistinen persoonallisuus suomalaisessa diagnoosijärjestelmässä muokkaa

Maailman terveysjärjestön kehittämä kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä ICD-10 käynnistyi hankkeena vuonna 1983 ja se julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1994. ICD-10-tautiluokitus on ollut virallisessa käytössä Suomessa vuoden 1996 alusta.[7] Suomalaiseen keskusteluun narsistinen persoonallisuushäiriö on lainattu yhdysvaltalaisesta Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -nimisestä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmästä. Suomalaiset psykiatrit diagnosoivat DSM:n mukaisen narsistisen persoonallisuushäiriön, mutta merkitsevät sen diagnoosikoodilla F60.8 muu persoonallisuushäiriö. Kyseisen diagnoosinimikkeen alle sijoitetaan suomalaisessa kielenkäytössä määrite narsistinen persoonallisuus[8]. Diagnoosiluokka F60.8 on alkuperäisesti englanninkielisessä materiaalissa "Other specific personality disorder"[9].

Yhdysvaltalaiseen Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -diagnoosijärjestelmään narcissistic personality disorder lisättiin vuonna 1980 sen kolmannessa versiossa DSM-III.[10] Lisäys perustui työhön jota oli tehty vuoden 1968 DSM-II:n jälkeen.[11]

Yhdistykset, toimittajat ja tietokirjailijat muokkaa

Häiriöstä tiedottaminen suurelle yleisölle ja viranomaisille on ollut vuonna 2004 perustetun Narsistien uhrien tuki (NUT ry) -yhdistyksen sekä toimittajien ja tietokirjailijoiden harteilla.

Vuonna 1994 psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen julkaisi kirjan Hyvä itsetunto, johon myöhemmät kirjoittajat ovat viitanneet. Kirjassa Keltikangas-Järvinen käsittelee esimerkiksi itsetuntoa, riippumattomuutta muiden mielipiteistä, ensivaikutelman antamista sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä.[12]

Vuonna 1997 suomalainen pappi ja Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Raimo Mäkelä julkaisi narsistista persoonallisuushäiriötä käsittelevän kirjan Naamiona terve mieli. Kuinka kohtaan luonnehäiriöisen?.[2] Maaliskuun lopulla 2010 kirjaa oli myyty 23 000 kappaletta.[13]

Toimittaja Brita Jokinen teki YLElle radio-ohjelmaa Kiusaaja keskellämme vuonna 2001.[3]

Raija Viitanen suomensi yhdysvaltalaisen sosiaalityöntekijän ja psykoterapeutin Sandy Hotchkissin kirjan Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä joka julkaistiin vuonna 2005. Kirjassa esitetään häpeämättömyys, maaginen ajattelu, ylimielisyys, kateus, vaativuus, hyväksikäyttö ja rajattomuus narsismin tunnuspiirteiksi.[14]

Vuonna 2007 Jokinen julkaisi kirjan Kiusaaja keskellämme, joka pohjautui radio-ohjelman saamaan palautteeseen.[15] Kun Jokinen kirjoitti WSOY:lle kirjaa Kiusaaja keskellämme vuonna 2007, kustantaja vaati muuttamaan jokaisen narsisti-sanan kiusaajaksi.[16]

Jokinen julkaisi uudistetun painoksen Narsisti keskellämme kirjastaan vuonna 2012. Tällä kertaa hän käytti sanaa narsisti (aikaisemmin kiusaaja).[17][4]

Psykologi ja kriminaalipsykologian sekä oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm julkaisi kirjan 100 kysymystä narsismista vuonna 2018.[18]

Vuonna 2020 Mäkelä uudisti kirjansa nimeksi Naamiona terve mieli: kuinka kohtaan narsistin (aikaisemmin luonnehäiriöisen).[19]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ https://www.narsisminuhrientuki.fi/tietoa-narsismista/narsismista_yleisesti/narsistisen_persoonallisuushairi/
  2. ↑ a b Mäkelä, Raimo. Naamiona terve mieli. Kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Kustantaja: Perussanoma Oy. Julkaistu: 1997. ISBN: 9789518882452
  3. ↑ a b https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/26/kiusaaja-keskellamme
  4. ↑ a b Jokinen, Brita. Kiusaaja keskellämme, 2007, WSOY. ISBN 9510333697
  5. ↑ https://www.narsisminuhrientuki.fi/
  6. ↑ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/elama-narsistin-kanssa-ainaista-kujanjuoksua
  7. ↑ Arkistoitu kopioICD-10-tautiluokitus ja tartuntatautien ilmoittaminen Kansanterveyslehti 2/1996. 1996. Kansanterveyslaitos (nykynimeltään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL). Arkistoitu 3.11.2010. Viitattu 12.1.2017.
  8. ↑ https://www.mielenterveystalo.fi/fi/f608-muu-persoonallisuushairio
  9. ↑ https://bpded.biomedcentral.com/articles/10.1186/s40479-022-00182-0
  10. ↑ American Psychiatric Association . Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 3. Washington: American Psychiatric Association; 1980.
  11. ↑ Frederick L. Coolidge ja Daniel L. Segal. EVOLUTION OF PERSONALITY DISORDER DIAGNOSIS IN THE DIAGNOSTIC AND STATISTICAL MANUAL OF MENTAL DISORDERS. University of Colorado at Colorado Springs. Clinical Psychology Review, Vol. 18, No. 5, pp. 585–599, 1998. 0272-7358/98 $19.00 1 00. PII S0272-7358(98)00002-6 https://agingandmentalhealthlab.uccs.edu/sites/g/files/kjihxj1911/files/2020-07/Evolution-of-PDs-1998.pdf (PDF)
  12. ↑ Hyvä itsetunto. 17. painos 2006. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19425-5.
  13. ↑ https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/bestseller-kirjailija-raimo-makela-vastaa-narsismikeskusteluun/
  14. ↑ Viitanen, Raija (suom.). Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä; Kustantaja: Basam Books; Sivumäärä: 280; ISBN: 952-5534-11-1; Vuosi: 2005
  15. ↑ https://vintti.yle.fi/yle.fi/elavaarkisto/index31a2.html?s=h&n=koiran+koulutus
  16. ↑ https://www.narsisminuhrientuki.fi/blogi/narsismin-tiedostaminen-kirjallisuu/
  17. ↑ Jokinen, Brita. Narsisti keskellämme, 2012, Minerva Kustannus. ISBN 9789523123250
  18. ↑ Häkkänen-Nyholm, Helinä. 100 kysymystä narsismista, Otavan Kirjapaino Oy, 2018. ISBN 9789523211858
  19. ↑ Mäkelä, Raimo. Naamiona terve mieli. Kuinka kohtaan narsistin. Päivä Osakeyhtiö. 2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Narsistisen_persoonallisuushäiriön_historia_Suomessa&oldid=22270238”