Nadežda Udaltsova
Nadežda Andrejevna Udaltsova (ven. Наде́жда Андре́евна Удальцо́ва, 10. tammikuuta 1886 (J: 29. joulukuuta 1885) Orjol, Venäjä − 25. tammikuuta 1961 Moskova, Venäjä) oli venäläinen taidemaalari ja opettaja. Hänen teoksensa ovat kubismia ja suprematismia.
Elämäkerta muokkaa
Udaltsova varttui upseeriperheessä. Käytyään vuonna 1908 taidekeräilijä Sergei Šuskinin luona hän päätti omistautua taiteelle. Häntä kiehtoi erityisesti ranskalainen jälki-impressionismi. Hän sai luettavakseen Vincent van Goghin kirjeitä, ja hän luki myös Paul Cézannen elämäkerran.[1]
Vuonna 1912 Udaltsovan unelmat toteutuivat, kun hän matkusti yhdessä ystävättärensä, taidemaalari Ljubov Popovan, kanssa Pariisiin opiskelemaan maalaustaidetta. Opettajiensa Jean Metzingerin ja Henri Le Fauconnierin mielestä Udaltsova oli lahjakkain venäläinen opiskelija. Tyyliltään Udaltsovan työt edustivat uutta taidesuuntausta, kubismia.[1]
Paluu Venäjälle ja Moskovaan tapahtui jo vuonna 1913. Siellä Udaltsova alkoi saada mainetta yhtenä maan eturivin taiteilijoista. Hänen töitään oli esillä ensimmäisen kerran vuonna 1914, ja uusi näyttely oli jo vuonna 1915. Vuosina 1916–1917 hänen työnsä lähestyivät suprematismia, koska hän työskenteli Kazimir Malevitšin taiteilijaryhmässä. Samaan taiteilijaryhmään kuului myös Nina Genke-Meller. 1910-lukua voi pitää hänen parhaana kautenaan.[1]
Venäjälla puhkesi kaksi vallankumousta vuonna 1917. Vuosina 1917–1919 Udaltsova oli aktiivinen vallankumouksellinen. Hän teki tuolloin paljon opetustyötä, mutta toisin kuin monet muut vasemmistolaiset taiteilijat, hän ei luopunut omasta taiteellisesta työstä. 1920–1930 lukujen taitteessa hän teki paljon maisemamaalauksia matkustellessaan Altaivuoristossa yhdessä latvialaistaustaisen taidemaalarimiehensä Aleksandr Drevinin kanssa. Tyyliltään teokset ovat ekspressionismia.[1]
Aleksandr Drevin pidätettiin ja ammuttiin vuonna 1938. Bolševikit olivat murhanneet Udaltsovan isän jo vuonna 1918. Totuus aviomiehen kohtalosta selvisi Udaltsovalle vasta vuonna 1956.[1]
Udaltsovan ura ajautui Stalinin vainojen vuoksi sivuraiteelle. Toisen maailmansodan aikana hän maalasi hävittäjälentäjien muotokuvia. Poliittisesti epäluotettavaksi ja formalistiksi julistettuna hän ei saanut myöskään opettaa. Hän sai kuitenkin pitää oman näyttelyn vuonna 1945, mutta se jäi viimeiseksi. Sen jälkeen hänen taiteellinen työnsä rajoittui kodin seinien sisäpuolelle. Hän yritti ryhtyä realistiksi siinä kuitenkaan onnistumatta.[1] Stalinin jälkeisen suojasään aikana hänen töitään nähtiin ryhmänäyttelyssä vuonna 1958lähde?.
Nadežda Udaltsovan poika Andrei Drevin (1921–1996) oli kuvanveistäjä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Sarabianov, Andrei D.: Nadezhda Andreyevna Udaltsova Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.4.2018. (englanniksi)
- ↑ https://peoplepill.com/people/andrey-drevin/
Aiheesta muualla muokkaa
- Biography and works of Nadezhda Udaltsova (Archive.org) (venäjäksi)
