Natriumhydroksidi

Natriumhydroksidi (NaOH), arkikielessä lipeä tai natronlipeä, on natrium- (Na⁺) ja hydroksidi-ioneista (OH^-) koostuva vahva emäs, joka liuetessaan veteen vapauttaa lämpöä eli reagoi eksotermisesti. Natriumhydroksidi on puhtaana läpikuultavan valkea, vetistyvä (ilman kosteuteen osittain liukeneva), hajuton kiinteä aine. Aine absorboi ilmasta hiilidioksidia ja vettä. Huoneenlämpötilassa 50-prosenttinen natriumhydroksidin vesiliuos on neste, mutta väkevämmät vesiliuokset ovat joko erittäin viskooseja nesteitä tai kiinteitä. Natriumhydroksidi ja sen vesiliuokset eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista. Vahvat hapot reagoivat natriumhydroksidin kanssa kiivaasti. Aine syövyttää metalleja kuten sinkkiä, magnesiumia ja alumiinia vapauttaen syttyvää vetykaasua.

Natriumhydroksidi
Tunnisteet
Muut nimet	Lipeä Kaustinen sooda Natronlipeä (22) Natriumhydraatti
CAS-numero	1310-73-2
PubChem CID	14798
Ominaisuudet
Molekyylikaava	NaOH
Moolimassa	39,998 g/mol
Ulkomuoto	Läpikuultavan valkea kiinteä aine
Sulamispiste	318 °C (591 K)
Kiehumispiste	1 390 °C (1 663 K)
Tiheys	2,1 g/cm3
Liukoisuus veteen	109 g / 100 ml (20 °C)
Infobox OK

Käyttö

Natriumhydroksidia käytetään yleensä erivahvuisina vesiliuoksina. Natriumhydroksidin liuetessa veteen vapautuu paljon lämpöä. Liuokset ovat emäksisiä ja väkevinä myös syövyttäviä. Natriumhydroksidi on tärkeä teollisuuskemikaali, jota käytetään suuria määriä muun muassa paperin ja sellun valmistuksessa sekä petrokemikaalien, tekstiilien, saippuan ja pesuaineiden tuotannossa.

Natriumhydroksidi on kaliumhydroksidin ohella monien viemäriputkien tukosten avaamiseen tarkoitettujen tuotteiden ja suurtalouskonetiskiaineiden tehoaine. Sitä löytyy esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa myytävistä viemäriputkien avaamiseen tarkoitetuista tuotteista yleensä 10 % liuoksena. Rautakaupoissa myytävät vastaavat tuotteet ovat usein rakeisina tai jauhemaisina pitoisuudeltaan liki 100 %.^lähde? Natriumhydroksidi syövyttää alumiinia muodostaen vetykaasua, minkä vuoksi se ei sovellu alumiiniastioiden pesuun. Natriumhydroksidia käytetäänkin yleisesti alumiinin työstämiseen etsaamalla ja osana pintakäsittelyä anodisoimalla.

Vielä 1940-luvulla natriumhydroksidia käytettiin yleisesti myös pyykinpesuaineena, ja sitä sanottiinkin myös pyykkilipeäksi. Sellaisena sitä käytettiin korvaamaan saippuaa, joka oli selvästi kalliimpaa ja josta toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen vallitsi usein pulaakin. Pyykkilipeä oli kuitenkin syövyttävyytensä vuoksi vaarallista ja aiheutti usein onnettomuuksiakin, ja tästä käytöstä sen ovatkin 1950-luvulta lähtien syrjäyttäneet erilaiset pesupulverit ja nestemäiset pesuaineet.

Valmistus

Natriumhydroksidia valmistetaan ruokasuolasta eli natriumkloridista (NaCl) elektrolyyttisesti. Natriumkloridiliuokseen johdetaan sähkövirta, jonka vaikutuksesta natriumionit pelkistyvät katodilla natriummetalliksi (Na) ja kloridi-ionit hapettuvat anodilla alkuaineklooriksi (Cl₂). Natrium reagoi edelleen veden kanssa, jolloin vapautuu vetyä ja syntyy hydroksidi-ioneja. Kloori ja vety muodostavat räjähtävän seoksen, joten anodi- ja katoditila on pidettävä erillään. Kun liuoksesta haihdutetaan vesi pois, saadaan kiinteää natriumhydroksidia. Kaupallisena suurkemikaalina natriumhydroksidi on yleensä 50-prosenttisena vesiliuoksena. Tällainen lipeäliuos on väritön, 12 °C:n lämpötilassa jähmettyvä neste, jonka tiheys on 1,5 kg/dm³.

Suomessa natriumhydroksidia valmistavat Kemira Chemicals Oy Äetsässä.

Aiheesta muualla

• Natriumhydroksidin kansainvälinen kemikaalikortti
• Natriumhydroksidin OVA-ohje (Arkistoitu – Internet Archive)
• PubChem: Sodium Hydroxide (englanniksi)
• ChemBlink: Sodium hydroxide (englanniksi)
• Inchem: Sodium Hydroxide CAS N°: 1310-73-2 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf) (englanniksi)
• Ylen Elävä arkisto: Lipeä poltti lapsen sisälmykset kuin tuli (valistusfilmi v. 1949)