NRP Péro Escobar (F335)
NRP Péro Escobar (runkonumero F335) oli Portugalin laivaston vuonna 1955 vesillelaskettu fregatti.
| NRP Péro Escobar | |
|---|---|
.jpg) |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Regio Cantiere di Castellammare di Stabia, Castellammare di Stabia |
| Kölinlasku | 7. tammikuuta 1955 |
| Laskettu vesille | 25. syyskuuta 1955 |
| Palveluskäyttöön | 1. heinäkuuta 1957 |
| Poistui palveluskäytöstä | 6. marraskuuta 1975 |
| Loppuvaihe | romutettu |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 250 t (standardi) 1 600 t (kuormattu) |
| Pituus | 98 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 10,9 m |
| Syväys | 3,1 m |
| Koneteho | 24 500 shp |
| Nopeus | 32 solmua |
| Miehistöä | 165 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 x SMP-3 76 mm/62 -tykkiä 2 x Bofors 40 mm/70 4 x Oerlikon 20 mm 2 x Squid-syvyyspomminheitintä 2 x syvyyspommikiskoa 3 x 533 mm torpedoputkea |
Valmistus muokkaa
Alus tilattiin nimellä DE 1032 Castellammare di Stabialta Italiasta, missä köli laskettiin 7. tammikuuta 1955. Alus laskettiin vesille 25. syyskuuta 1955 ja valmistui 1. heinäkuuta 1957.[1]
Aluksen aseistuksena oli kaksi yksiputkista 76 millimetrin 62 pituuskaliiperin SMP-3-tykkiä, joista toinen oli keula- ja toinen peräkannella. Ilmatorjunta-aseistuksena oli kaksiputkinen Boforsin 40 millimetrin 70 pituuskaliiperin ilmatorjuntakanuuna ja kaksi kaksiputkista Oerlikonin 20 millimetrin 70 pituuskaliiperin ilmatorjuntatykkiä. Sukellusveneidentorjuntaan aluksella oli kaksi kolmiputkista Squid-heitintä, kaksi syvyyspommikiskoa ja yksi kolmiputkinen 533 millimetrin torpedoputki.[1]
Aluksella oli AN/SQS-29 ja tyypin 147F -kaikuluotaimet. Tutkajärjestelmään kuuluivat valvontatutkana MLA-18 ja tulenjohtoon MLT-3A. Propulsiojärjestelmänä oli kaksi Foster Wheeler -kattilaa ja kaksi Navalmeccanican turbiinia, jotka pyörittivät kahta akselia. Kokonaistehona oli 24 500 hevosvoimaa, millä saavutettiin 32 solmun huippunopeus. Alus kykeni 16 solmun nopeudella 2 800 merimailin toimintamatkaan.[1]
Palvelus muokkaa
Aluksen rauhan ajan normaalin partioinnin ja koulutuksen katkaisivat pari episodia. Alus osallistui 1961 kaapatun risteilyalus Santa Marian takaa-ajoon. Samana vuonna alus lähetettiin Angolan itsenäisyyssotaan mukanaan joukkoja. Operaatio kuitenkin peruutettiin Yhdysvaltain painostettua osapuolia.[1]
Vuonna 1962 hajosi aluksen propulsiojärjestelmä, jonka korjaamisen aloittaminen venyi Afrikan konfliktien aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi aina vuoteen 1967. Alus palautettiin 1971 palvelukseen. Telakalla ollut alus modernisoitiin, jolloin sen aseistukseksi asennettiin kaksi 76 millimetrin 50 pituuskaliiperin Mark 33 -tykkiä. Ilmatorjunta-aseina olleet Boforsit ja Oerlikonit poistettiin ja 533 millimetrin torpedoputket korvattiin kahdella kolmiputkisella 324 millimetrin Mk 32 -putkilla. Tulenjohtotutkaksi oli vaihdettu SPG-34, joka oli kytketty suoraan tykkeihin. Valvontatutka ja kaikuluotaimet säilyivät ennallaan.[1]
Siirtomaasotien päätyttyä ja Portugalin demokratisaation seurauksena asevoimia supistettiin voimakkaasti. Alus siirrettiin reserviin 6. marraskuuta 1975 ja se poistettiin alusluettelosta 1. syyskuuta 1976. Se romutettiin pian tämän jälkeen.[1]