Wikipedia

Näyttöön perustuva lainvalvonta

tutkimustiedon perusteella tehtävät lainvalvonnan päätökset

Näyttöön perustuva lainvalvonta on politiikanteon ja poliisilaitosten taktisen päätöksenteon lähestymistapa. Se rinnastuu näyttöön perustuvaan lääketieteeseen, näyttöön perustuvaan johtamiseen ja näyttöön perustuvaan politiikkaan.

Näyttöön perustuvaa lainvalvontaa kannattavat korostavat tilastollisen analyysin, empiirisen tutkimuksen ja parhaassa tapauksessa myös satunnaistettuja vertailukokeita. Se ei hylkää poliisin päätöksenteon perinteisiä käytäntöjä, vaan pyrkii edistämään poliisin resursseihin kohdistuvia tieteellisiä kokeita, kohdentamista ja seurantaa, erityisesti budjettileikkausten ja suuremman julkisen tarkastelun aikana.

Alkuperä muokkaa

Aiempina vuosikymmeninä oli tehty kokeita, joiden pyrkimyksenä oli löytää parempia lainvalvonnan menetelmiä. Lawrence Sherman hahmotteli ensimmäisen "näyttöön perustuvan lainvalvonnan" määritelmän vuonna 1998.lähde?

Vuonna 1970 perustettu Police Foundation toteutti vuosina 1971–72 yhteistyössä Kansasin poliisilaitoksen kanssa merkittävän tutkimuksen koskien auto partioita. 1980-luvun alussa Sherman työskenteli Richard Berkin ja Police Foundationin kanssa Minneapoliksen perheväkivaltatutkimuksen parissa.[1] Tutkimus osoitti, että perheväkivallasta epäiltyjen pidättäminen vähensi rikoksenuusimista.[2] Tutkimuksella oli "lähes ennennäkemätön vaikutus poliisin vakiintuneiden käytäntöjen muuttamisessa."[3] Myöhemmin Sherman työskenteli kriminologi David Weisburdin kanssa vuoden 1995 tutkimuksessa, joka osoitti, että poliisin ennaltaehkäisevän työn resurssien kohdistaminen niihin alueisiin, joilla esiintyy erityisen paljon rikollisuutta, on tehokasta.[4]

Vuoden 1998 Police Foundationin luennollaan "Ideoita Amerikan lainvalvontatyöhön" Sherman esitteli "näyttöön perustuvan lainvalvonnan" käsitteen.[5] Hänen ydinajatuksensa oli, että poliisin työtä tehostaa huomattavasti, mikäli valvotuissa kenttätutkimuksissa toimiviksi osoitetut taktiikat asetetaan etusijalle. Myöhemmin Angel Cabrera kuvasi Shermania näyttöön perustuvan lainvalvonnan "isäksi".[6]

Helmikuussa 2000 Sherman oli mukana perustamassa Campbell Collaborationin Rikos ja oikeus -ryhmää, jonka tavoitteena on yhdistää lainvalvontatoimia koskeva tutkimusnäyttö muihin rikostenestämiskäytäntöihin. Vuonna 2013 Sherman perusti Cambridge Centre for Evidence-Based Policingin, joka tarjoaa jäsenilleen koulutus- ja tutkimuskonsultointia. Vuonna 2017 hän käynnisti sen jäsenlehti Cambridge Journal of Evidence-Based Policingin. Lehti julkaisee poliisien johtamaa soveltavaa tutkimusta, ja monet sen artikkeleista perustuvat Shermanin ja hänen Cambridgen kollegojensa Heather Strangin ja Sir Denis O'Connorin ohjaamiin gradutöihin, joiden tekijät olivat uransa keskivaiheilla olevaa poliisijohtoa, jotka olivat Cambridge Police Executive Programmen osa-aikaisia opiskelijoita.

Ensimmäinen ammattimainen näyttöön perustuvan lainvalvonnan seura perustettiin Cambridgen Yliopistossa vuonna 2010, ja sen pääosin Iso-Britannian poliiseista koostuva jäsenistö kattaa noin 2 000 henkeä.[7] Vuonna 2013 poliisit ja Queenslandin yliopisto perustivat Australian-New Zealand Society of Evidence-Based Policingin, jolla silläkin on jo yli 2000 jäsentä. Vuonna 2015 sekä Kanada[8] että Yhdysvallat perustivat omat haaransa. Poliisiäätiö tarjosi tukeaan American Society of Evidence-Based Policingin perustamiseen samoin kuin oli aikoinaan tehnyt Police Executive Research Forum (PERF):in ja National Organization of Black Law Enforcement Executives (NOBLE):n kanssa.[9]

Laajuus muokkaa

Todistusaineistolla voidaan tukea lainvalvontaa monin tavoin:

Käytäntöjä määriteltäessä voidaan huomioida koko väestön kattavia prioriteetteja. Tiedetään esimerkiksi, että voimakeinoin pakottamisen[10] vähäisyys on yhteydessä onnellisempaan väestöön. Tämä voi auttaa päätöksenteossa koskien voimankäyttöä tai toimia, jotka nimellisesti ylläpitävät lakeja mutta käytännössä lisäävät yhteisöjen väkivaltaisuutta. Lainvalvontaa koskevia päätöksiä voidaan tehdä rikosten läpivirtausvaikutusten perusteella. Vuodelta 2011 olevan meta-analyysin[11] perusteella huumemarkkinoiden häiriöt, esimerkiksi laittomien materiaalien takavarikoinnit tai järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden pidätykset, lisäävät väkivaltaa ja oheisrikollisuutta. Tämä kyseenalaistaa tietyt huumevalvonnan strategiat. Laitonta kauppaa koskevassa tutkimuksessa todettiin, että rikollisjärjestöön kuulumisella ei ollut merkitystä[12] resurssien kulkuun kilpailevien väkivaltaisten ryhmien välillä. Kun huomion kohteena on vaikutukset yhteisöihin, tämä kyseenalaistaa jengeihin kuulumisen kieltämisen. Tällainen todistusaineiston soveltaminen johtaa toisinaan lainvalvontapäätöksiin, jotka ovat ristiriidassa yleisen mielipiteen kanssa. Jengien jäseniä ei esimerkiksi kielletä liittymästä Yhdysvaltain armeijaan.

Koulutus muokkaa

Poliisi voi myös jakaa ennaltaehkäisevästi tietoa rikollisuuden seurauksista. Tiedetään esimerkiksi, että väkivaltaisia menetelmiä hyödyntävien poliittisten ryhmittymien on epätodennäköisempää saada hallintojen tukea, mikä puhuu sen puolesta, että terrorismi on kansalaistoimintaa tehottomampaa.[13] Pankkiryöstöt tuottavat tyypillisesti vain noin 15 000 Iso-Britannian puntaa per henkilö.[14]

Tuomiot muokkaa

Näytöllä voidaan ohjata myös tuomioita. Rangaistuksen varmuus, ja siten tuomioiden johdonmukaisuus, ehkäisevät rikollisuutta paljon tehokkaammin kuin rangaistuksen välittömyys tai ankaruus.[15]

Yhdistynyt kuningaskunta muokkaa

Vuonna 2008 Sherman toi näyttöön perustuvan lainvalvonnan Cambridgen yliopiston Poliisijohdon ohjelman ytimeen. Kyseessä oli poliisijohdolle ympäri maailman tarjottu osa-aikainen kurssi, jossa opetettiin soveltavaa kriminologiaa. Samana vuonna National Policing Improvement Agency (NPIA) rahoitti ensimmäisen näyttöön perustuvaa lainvalvontaa käsittelevän kansainvälisen konferenssin. Osallistujia tuli niin Aasiasta, Australiasta, Euroopasta kuin Yhdysvalloistakin. Konferenssia on sittemmin järjestetty joka heinäkuu. Vuonna 2017 järjestettyyn konferenssiin osallistui yli 300 poliisia ja tutkijaa kuudesta maanosasta.

Vuonna 2010 ryhmä Ison-Britannian poliiseja perusti Society of Evidence Based Policing -seuran, ja valitsi Shermanin sekä Sir Peter Fahyn, Suur-Manchesterin poliisipäällikön, kunniapuheenjohtajikseen. Vuonna 2015 seuralla oli yli 2 800 jäsentä.[16] Seuran kahdesti vuodessa järjestettävät kokoontumiset ovat keränneet yli 200 osallistujaa, ja saaneet myös mediahuomiota.[17][18]

Vuonna 2012 Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeriö perusti College of Policing -instituutin, joka otti hoitaakseen monia aiemmin lakkautetun National Police Improvement Agencyn vastuualueita. Yksi instituutin viidestä strategisesta tavoitteesta on "tunnistaa, kehittää ja edistää näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä". Instituutti on sitoutunut tunnistamaan ja tiedottamaan poliiseja siitä, "mikä toimii".[19] Vuonna 2013 Ison-Britannian suurin poliisilaitos, Suur-Lontoon poliisitoimi sitoutui "rikollisuuden torjuntaan toimivaksi osoitetuilla keinoilla".[20]

Mikä toimii -keskuksen rikollisuuden vähentämisen työkalupakki muokkaa

Rikollisen vähentämiseen tähtäävän Mikä toimii -keskuksen tarkoituksena on tuoda tarjolle vankkaa ja kattavaa todistusaineistoa julkisten menojen käyttöä koskevan päätöksenteon ohjeistamiseksi. Rikollisuuden vähentämisen työkalupakki on verkkotyökalu, joka auttaa arvioimaan käytänteiden vaikutuksia, hintaa ja soveltamista koskevaa todistusaineistoa ja hyödyntämään tämän tuottamaa tietoa rikollisuuden vähentämisessä. Työkalu tarjoaa 35 eri toimenpiteen arviot, ja listaa yli 300 systemaattista kirjallisuuskatsausta 60 eri toimenpiteestä.[21] On huomionarvoista, että toimenpiteillä olla muitakin vaikutuksia kuin vaikutukset rikollisuuteen.

Toimenpide Vaikutukset Näytön aste
Ajokyvyn tarkistuspisteet Rikollisuuden vähentyminen Erittäin vahva
Alaikäisten ulkonaliikkumiskiellot Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta on olemassa sekä lisääntymistä että vähentymistä osoittavia tutkimuksia)  Kohtalainen
Alkoholin ikärajat Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta on olemassa sekä lisääntymistä että vähentymistä osoittavia tutkimuksia)  Rajallinen
Alkoholin myyntirajoitukset koskien myyntiaikoja ja -päiviä Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta on olemassa sekä lisääntymistä että vähentymistä osoittavia tutkimuksia)  Kohtalainen
Alkoholin verotus ja hinnoittelu Rikollisuuden vähentyminen Vahva
Aselait Rikollisuuden vähentyminen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus lisääntyy)  Vahva
Ehdonalaisvalvojien "core correctional practices" -koulutukset Rikollisuuden vähentyminen Vahva
Erityisen paljon rikollisuutta sisältävien alueiden tehovalvonta Rikollisuuden vähentyminen Erittäin vahva
Erityiskoulutusohjelmat (Alternative education programmes) Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta on olemassa sekä lisääntymistä että vähentymistä osoittavia tutkimuksia)  Vahva
Erämaahaasteohjelmat Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Vahva
Huumetuomioistuimet Rikollisuuden vähentyminen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus lisääntyy)  Vahva
Hälyttimet myymälävarkauksien estämiseksi Ei vaikutusta rikollisuuteen Vahva
Joukkotiedotusvälineiden toteuttamat, rattijuopumusten vähentämiseen tähtäävät kampanjat Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Rajallinen
Katuvalot Rikollisuuden vähentyminen Erittäin vahva
Kognitiivis-behavioraalinen terapia Rikollisuuden vähentyminen  Vahva
Kognitiivis-behavioraalinen terapia lähisuhdeväkivaltaan  Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy) Vahva
Koulujen ohjelmat rattijuopumusten vähentämiseksi Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta on olemassa sekä lisääntymistä että vähentymistä osoittavia tutkimuksia)  Kohtalainen
Koulutukset, joiden tarkoituksena on estää nuorten parisuhdeväkivaltaa Ei vaikutusta rikollisuuteen Vahva
Kuntouttava leiritoiminta Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta on olemassa sekä lisääntymistä että vähentymistä osoittavia tutkimuksia)  Vahva
Mielenterveystuomioistuimet Rikollisuuden vähentyminen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus lisääntyy)  Erittäin vahva
Monisysteeminen terapia Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Vahva
Moral Reconation -terapia Rikollisuuden vähentyminen Vahva
Musiikin tekemisen ohjelmat Ei vaikutusta rikollisuuteen Rajallinen
Naapurustovalvonta Rikollisuuden vähentyminen Vahva
Nuorisorikollisten käsittely aikuisten rikosoikeudellisessa järjestelmässä Rikollisuuden lisääntyminen Rajallinen
Nuorten rikollisten jälkihoito-ohjelmat Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta on olemassa sekä lisääntymistä että vähentymistä osoittavia tutkimuksia) Vahva
Ohjelmat, joissa vankeusrangaistuksiin tuomitut kertovat historiastaan Rikollisuuden lisääntyminen  Erittäin vahva
Rattijuopumusten lisääntynyt poliisivalvonta Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Vahva
Rattijuopumustuomioistuimet (DWI) Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Vahva
Restoratiivinen oikeus Rikollisuuden vähentyminen Erittäin vahva
Rikosoikeudelliset seuraamukset lähisuhdeväkivallan estämiseksi Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Rajallinen
Second responder -ohjelmat lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi (joissa tarjotaan uhrille tukea pian tapahtuneen jälkeen) Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta on olemassa sekä lisääntymistä että vähentymistä osoittavia tutkimuksia)  Vahva
Sähköinen valvonta Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Kohtalainen
Vankilalomat Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Rajallinen
Videovalvonta Rikollisuuden vähentyminen  Vahva
Uhrin ja rikoksentekijän välinen sovittelu Rikollisuuden vähentyminen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus lisääntyy) Vahva
Ympäristösuunnittelu ryöstöjen ehkäisemiseksi Ei vaikutusta rikollisuuteen (mutta joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuus vähentyy)  Rajallinen

Yhdysvallat muokkaa

EBP:tä pidetään joidenkin vanhempien poliisijohtajien silmissä arvokkaana lähestymistapana lainvalvonnan kehittämiseen.[22] FBI-akatemia tarjoaa EBP-aiheista kurssia.[23]

EBP:stä on alettu käydä keskustelua tieteellisissä julkaisuissa koskien erityisesti sitä, missä määrin lainvalvonnan tulisi perustua soveltavaan kriminologiaan.[24][25][26][27] Siitä on kuitenkin yksimielisyys, että kenttätyötä tekevien poliisien ja tutkijoiden välisen kielimuurin ylittämiseksi on tehtävä töitä.[28][29][30]

George Masonin yliopiston Kriminologian, lain ja yhteiskunnan laitos käynnisti vuonna 2008 Center for Evidence-Based Crime Policy -keskuksen.[31] Heidän Evidence-Based Policing Matrix -työkalunsa kirjaa, järjestää ja arvioi lainvalvontaa koskevia tutkimuksia, ja pyrkii mahdollistamaan olemassaolevan tutkimusaineiston saatavuuden ja arvioinnin poliisilaitoksille.[32]

Vuonna 2015 poliisien ja rikosanalyytikkojen muodostama ryhmä perusti American Society of Evidence-Based Policing www.americansebp.com -seuran. Järjestö perustettiin tiedottamaan poliiseja näyttöön perustuvasta lainvalvonnasta, tukemaan parhaan olemassaolevan näytön käyttöä lainvalvontastrategioiden ja -taktiikoiden perustana sekä edistämään tutkimustyötä tutkijoita ja ammattilaisia. Jäsenyys on avoinna virkaatekeville poliiseille, laitosten siviilihenkilöstölle, tutkijoille ja akateemikoille. Ensimmäinen vuotuinen ASEBP-konferenssi järjestettiin Phoenixin Arizona State Universityssä toukokuun 22.–23. 2017. Konferenssin osallistujat tulivat Yhdysvalloista, Kanadasta, Meksikosta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Australia muokkaa

Australian & ja Uuden-Seelannin näyttöön perustuvan lainvalvonnan seura (ANZSEBP) perustettiin huhtikuussa 2013 Australian Brisbanessa. ANZSEBP on poliisien vetämä seura[33], jonka tarkoituksena on kehittää, levittää ja edistää tieteellistä näyttöä poliisin työssä, tarkoituksena ohjata parhaita käytäntöjä kaikessa poliisitoiminnassa.

Seurassa on sekä täysjäseniä (Australiassa ja Uudessa-Seelannissa virkaatekeviä poliiseja) sekä kunniajäseniä, joihin kuuluu esimerkiksi poliisin henkilökuntaa (ei poliisin valaa vannoneita), tutkijoita ja muita, joiden tavoitteena on edistää näyttöön perustuvien lähestymistapojen iskostumista poliisityön arkeen Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Kanada muokkaa

Kanadan Näyttöön perustuvan lainvalvonnan seura[34] (VOI-SEBP) käynnistettiin huhtikuussa 2015 Yhdistyneen kuningaskunnan Manchesterissa maassa toimivan Näyttöön perustuvan lainvalvonnan seuran yhteistyökumppaniksi. VOI-SEBP on poliisien ja tutkijoiden yhteishanke, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimusta, joka ohjaa yleiseen turvallisuuteen liittyviä käytänteitä, käytännön työtä, tiedotusta ja koulutusta. Seuran toimintaa valvovat useiden Kanadan poliisilaitosten ja yliopistojen edustajat. Muut virastot ja tutkijat tekevät seuran kanssa aktiivista yhteistyötä.

VOI-SEBP:n jäsenet ovat virkaatekeviä ja eläkkeelle jääneitä poliiseja, poliisin siviilihenkilöstöä, soveltavan lainvalvonnan tutkijoita, maisteritutkijoita sekä maakuntien, liittovaltion ja kuntien yhteisöjen turvallisuusryhmien edustajia.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ The Minneapolis Domestic Violence Experiment | Police Foundation policefoundation.org.
  2. ↑ Sherman, Lawrence; Richard Berk (1984). "The Specific Deterrent Effects of Arrest for Spouse Assault: A Field Experiment". American Sociological Review 49(2): 261-272.
  3. ↑ (1990) Domestic Violence: The Criminal Justice Response. Sage, 94–99. ISBN 0-7619-2448-5. 
  4. ↑ Sherman, Lawrence; David Weisburd (1995). "General Deterrent Effects of Police Patrol in Crime ‘Hot Spots’: A Randomized Study". Justice Quarterly 12 (4): 625–648.
  5. ↑ Evidence-Based Policing - Police Foundation policefoundation.org. Viitattu 25 April 2018.
  6. ↑ Ángel Cabrera on Twitter Twitter. Viitattu 25 April 2018.
  7. ↑ sebp sebp.police.uk. Viitattu 25 April 2018.
  8. ↑ Canadian Society of Evidence Based Policing can-sebp.net. Viitattu 25 April 2018.
  9. ↑ History | Police Foundation policefoundation.org.
  10. ↑ Bruce Levine: Societies With Little Coercion Have Little Mental Illness - Mad In America madinamerica.com. 30 August 2013.
  11. ↑ Effect of drug law enforcement on drug market violence: A systematic review (PDF) hri.global. Viitattu 25.4.2018.
  12. ↑ "The independent's edge in an illegal drug distribution setting: Levitt and Venkatesh revisited" (2017). Social Networks 51. doi:10.1016/j.socnet.2017.04.003. 
  13. ↑ Terrorism-is-not-about-Terror gwern.net.
  14. ↑ Economists demonstrate exactly why bank robbery is a bad idea arstechnica.com.
  15. ↑ Integrating Celerity, Impulsivity, and Extralegal Sanction Threats into a Model of General Deterrence: Theory and Evidence (PDF) ssc.wisc.edu. Viitattu 25 April 2018.
  16. ↑ 2018 4th Annual ANZSEBP Conference anzsebp.com. Viitattu 25 April 2018.
  17. ↑ 18C outside? Then it’s the perfect day for a crime thetimes.co.uk. Viitattu 25 April 2018.
  18. ↑ Ideal temperature for criminals is 64 degrees Fahrenheit dailymail.co.uk. Viitattu 25 April 2018.
  19. ↑ College of Policing college.police.uk. Viitattu 25 April 2018.
  20. ↑ One Met Strategy 2013/17 (PDF) Metropolitan Police Service.
  21. ↑ Crime Reduction Toolkit | College of Policing whatworks.college.police.uk. Viitattu 25.4.2018.
  22. ↑ Being Smart on Crime With Evidence-based Policing - National Institute of Justice nij.gov. Viitattu 25 April 2018.
  23. ↑ Consuming and Applying Research Evidence-Based Policing
  24. ↑ Weisburd, David; Cynthia Lum and Anthony Petrosino (2001) "Does Research Design Affect Study Outcomes in Criminal Justice?" Annals of the American Academy of Political and Social Sciences vol.578, pp 50-70.
  25. ↑ Sherman, Lawrence (2013) "The Rise of Evidence-Based Policing: Targeting, Testing and Tracking." Crime and Justice vol. 42, pp. 377-431.
  26. ↑ Laycock, Gloria (2012) "In support of evidence-based approaches: a response to Lum and Kennedy" Policing 2012 vol 6, pp. 324-326.
  27. ↑ Lum, Cynthia; Leslie Kennedy (2012) "In support of evidence-based approaches: a rebuttal to Gloria Laycock" Policing 2012 vol 6, pp. 317-323.
  28. ↑ Lum, Cynthia (2009)"Translating Police Research into Practice" Ideas in American Policing, Washington, DC: Police Foundation.
  29. ↑ ""Transforming the police through science: some new thoughts on the controversy and challenge of translation"" (2014). Translational Criminology Magazine 6: 16-19. 
  30. ↑ Lum, Cynthia (2014) "Policing at a crossroads" Policing vol 8, pp. 1-4
  31. ↑ Evidence-Based Policing Matrix - Center for Evidence-Based Crime Policy cebcp.org. Viitattu 25 April 2018.
  32. ↑ Lum, Cynthia; Chris Koper and Cody Telep (2011) "The Evidence-Based Policing Matrix". Journal of Experimental Criminology vol 7(1), pp. 3-26
  33. ↑ ANZSEBP – Committee
  34. ↑ Canadian Society of Evidence Based Policing can-sebp.net. Viitattu 25 April 2018.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Evidence-Based Policing
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Näyttöön_perustuva_lainvalvonta&oldid=21835720”