Näkymättömyys

Hakusana ”näkymätön” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
"Näkymätön mies lepuuttaa jalkojaan". Populaarikulttuurissa suosittu aihe.

Näkymättömyys on esineen ominaisuus, joka estää sen erottumisen taustasta. Yleensä näkymättömyydellä tarkoitetaan näönvaraisten havaintojen mahdottomuutta, mutta varsinkin sotilasteknologiassa tarkastellaan näkyvyyttä muillakin aallonpituuksilla kuin näkyvällä valolla, esimerkiksi näkyvyyttä tutkassa. Sotilaskirjallisuuden laajempi määritelmä näkymättömyydelle kuuluu: ”Kohde on näkymätön silloin, kun sen sensorissa aiheuttama signaali eli heräte on sama kuin taustan aiheuttama signaali eli taustaheräte kaikilla tiedusteltavilla spektrikaistoilla.”[1]

Sotilaskäytössä näkymättömyyteen pyritään stealth- eli häivetekniikoilla, kuten naamioinnilla tai muuttamalla pinnan ominaisuuksia niin että tutka-aallot siroavat niistä halutulla tavalla.[1] Absorptiomateriaaleilla muutetaan saapuva tutkapulssi lämmöksi, jolloin takaisinsiroava teho pienenee, kun taas pinnan muotoilulla pyritään pienentämään tutkakaikupintaa, jolloin näkymättömästä esineestä siroava teho ei osu tutkan vastaanottoantenniin.[2]

Fiktiossa näkymättömyys on suosittu aihe, tunnettuina esimerkkeinä H. G. Wellsin Näkymätön mies ja Harry Potterin näkymättömyysviitta.

LähteetMuokkaa

  1. a b Haapamaa, Jouko: Pysytään piilossa – häivetekniikan uudet mahdollisuudet. Puolustusvoimien tutkimuslaitos. Viitattu 25.12.2018.
  2. Latvakoski, Juho: Tutkasensori ja häiveet osana sensorijärjestelmiä, s. 18–20. Kandidaatintyö. Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusohjelma, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.12.2018).