Viiksiympyräsuiset
Viiksiympyräsuiset (Myxini) on erittäin alkeellisten leuattomien kalojen luokka, johon kuuluu vain yksi lahko limaajakalat (Myxiniformes; aiemmin limanahkiaiset) ja yksi heimo limaajat (Myxinidae) ja siinä kuusi sukua. Yksittäisiä lajeja tunnetaan noin 88.[2] Limaajakalat ovat runsaan puolen metrin pituisiksi kasvavia merten pohjaeläimiä, jotka syövät raatoja ja selkärangattomia. Ryhmän ainoan tunnetun fossiililöydön (Myxinikela siroka) perusteella on todettu viiksiympyräsuisten säilyneen jokseenkin muuttumattomina noin 300 miljoonan vuoden ajan.
| Viiksiympyräsuiset Limaajakalat Limaajat |
|
|---|---|
 Limaaja (Myxine glutinosa) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Ympyräsuiset Cyclostomata |
| Luokka: |
Viiksiympyräsuiset Myxini |
| Lahko: |
Limaajakalat Myxiniformes |
| Heimo: |
Limaajat Myxinidae Rafinesque, 1815[1] |
| Katso myös | |
|
|
|
Anatomisia piirteitä muokkaa
Viiksiympyräsuisilla (limaajakaloilla) on pyöreä suu, jossa ei ole leukoja. Suussa on yksi hammas, mutta lihaksikkaasta kielestä kasvaa kaksi riviä teräviä hampaita, joiden ansiosta kieli toimii raastinraudan tapaan. Vaikka viiksiympyräsuiset usein luetaan selkärankaisiin, niillä ei ole selkärankaa, eikä juuri muutakaan luustontapaista. Alkeellinen pääkallo muodostuu rustosta ja on huomattavasti ympyräsuistenkin (nahkiaisten) kalloa yksinkertaisempi.
Limaajakaloille tunnusomaisia piirteitä ovat myös suuta ympäröivät pehmeät ulokkeet sekä evättömyys (vain vatsaevä, joka jatkuu hiukan selkäpuolelle). Kidusaukkoja on yhdestä kuuteentoista. Silmät ovat hyvin kehittymättömät. Vartalon sivuilla on noin 200 kookasta rauhasta, joista eläin erittää nopeasti suuria määriä limaa, joka veden kanssa muodostaa hyvin tahmean seoksen. Lima tekee eläinten käsittelystä vaikeaa ja suojaa tehokkaasti pedoilta.
Sisäelimiltään limaajakalat muistuttavat selkärangattomia. Niillä on osittain avoin verenkierto eli veri pääsee virtaamaan myös verisuonten ulkopuolella. Veren liikuttamisesta vastaa useita sydämiä, joiden toiminnan säätely (jos sellaista edes on) tapahtuu hormonitoiminnan välityksellä. Aineenvaihdunta on erittäin hidasta ja ruokailtuaan kala voi olla syömättä seitsemän kuukautta.
Lisääntyminen muokkaa
Limaajakalojen lisääntymisestä ei tiedetä juuri mitään. Naaras munii muutamia parin senttimetrin mittaisia munia, joista kuoriutuu aikuisenkaltaisia poikasia. Useimmista leuallisista kaloista ja myös leuattomista nahkiaisista poiketen limaajakaloilla ei ole erillistä toukkavaihetta, vaan poikaset syntyvät aikuisenkaltaisina. Syntyessään limaajakalat ovat hermafrodiitteja, mutta aikuisina ne ovat joko koiraita tai naaraita sukupuolijakauman ollessa varsin epätasainen: yhtä koirasta kohti populaatiossa on noin sata naarasta. Aikuiset limaajakalat voivat edelleen vaihtaa sukupuoltaan mikäli tarve sitä vaatii.
Katso myös muokkaa
- Limaaja (limanahkiainen) Myxine glutinosa
Lähteet muokkaa
- ↑ Richard Van der Laan, William Eschmeyer & Ronald Fricke: Family-group names of Recent fishes. Zootaxa, 2014, nro 2, s. 1–230. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Family Myxinidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.11.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Order Summary for Myxiniformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Introduction to the Myxini Regents of the University of California. (englanniksi)
- Patrick Max Marshall: Myxinidae Information Mudminnow Fish Information Services. Arkistoitu 2.7.2008. Viitattu 12.10.2007. (englanniksi)
- Hagfish Oceanlink. Arkistoitu 18.10.2007. Viitattu 12.10.2007. (englanniksi)