Myrtti
myrttikasvilaji
Välimerenmyrtti eli myrtti (Myrtus communis) on koppisiemeninen kasvi. Myrtit ovat ikivihreitä pensaita tai pieniä puita, jotka kasvavat noin viiden metrin pituisiksi.[3] Myrtin lehdet ovat 3–5 senttimetrin pituisia ja tuoksuvat hyvänhajuiselle öljylle. Myrtin kukat ovat viisiterälehtisiä ja yleensä valkoisia.[4] Myrtit tuottavat sinimustia marjoja.
Välimerenmyrtti | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Myrtales |
Heimo: | Myrttikasvit Myrtaceae |
Suku: | Myrtit Myrtus |
Laji: | communis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |

Kuva kirjasta: Prof. Dr. Otto Wilhelm Thomé: Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz 1885.a
Myrttiä esiintyy luonnonvaraisena Välimeren seudulla Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sitä viljellään myös huonekasvina. Se on vanhimpia huonekasvejamme, ja sitä kasvatettiin yleisesti jo 1800-luvulla. Nykyään huonekasvina käytetään varsinaisen myrtin sijasta pienempilehtistä morsiusmyrttiä (Myrtus communis 'Microphylla').[4][5]
LähteetMuokkaa
- ↑ Chadburn, H. & Wilson, B.: Myrtus communis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Myrtus communis (TSN 506164) itis.gov. (englanniksi)
- ↑ PFAF (englanniksi)
- ↑ a b Månsson, Lena: Ruukkukasvit, s. 229–230. Suomentanut Taina Koivunen. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15519-9.
- ↑ Lipponen, Visa & Hilpo, Seppo: Kodin kukoistavat kasvit, s. 273. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-23916-x.