Murtolahden työväentalo
Murtolahden työväentalo oli entisen Nilsiän kaupungin Murtolahden kylässä sijainnut työväentalo. Murtolahti on kuulunut aiemmin Muuruveden ja Juankosken kuntiin ja on nykyisin Nilsiän mukana osa Kuopiota.
| Murtolahden työväentalo | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Murtolahti, Nilsiä, Kuopio |
| Valmistumisvuosi | 1915 |
| Purkuvuosi | 1967 |
| Rakennuttaja | Murtolahden Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Korkeus | 2,75 m |
| Kerrosluku | 1 |
| Kerrosala | 128 m² |
 |
|
Historiaa muokkaa
Murtolahden työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906, ja seuraavana vuonna yhdistys liittyi SDP:hen. Perustamisvuonna yhdistyksessä oli 35 jäsentä, vuonna 1908 jäsenmäärä oli pudonnut 25:en.[1][2] Talo valmistui vuonna 1915.[3] Paikkakunnalla oli 1920-luvulla ilmeisesti kiistoja sosialidemokraattien ja kommunistien välillä, sillä vuonna 1928 sosialidemokraattinen Vapaus-lehti kirjoitti ”kommunistihuligaanien” tunkeutuneen työväentaloon ja särkeneen sen ikkunoita.[4] Myös vuonna 1929 kirjoitettiin ”pitkästä puolustustaistelusta kommunisteja vastaan”.[5]
23.6.1931 Murtolahdella järjestettiin ”kansalaiskokous”, johon osallistui 21 henkeä. Kokouksen tuloksena päätettiin pyytää nimismieheltä ja maaherralta työväentalon pysyvää sulkemista erilaisten järjestyshäiriöiden vuoksi. Työväenyhdistyksen mukaan järjestyshäiriöitä ei ollut ollut, eikä yhdistyksen lakkauttaminen kommunistilakienkaan nojalla onnistuisi, sillä se oli sosialidemokraattinen. Yhdistyksen edustajien mukaan suuri osa kansalaiskokoukseen osallistujista oli maalaisliittolaisia, jotka olivat kateellisia siitä, että työväentalolla pidetyissä iltamissa kävi enemmän yleisöä kuin maalaisliittolaisten iltamissa. Nimismies kielsi kesällä 1931 väliaikaisesti iltamien ym. järjestämisen työväentalolla. Talo pysyi suljettuna ainakin vuoden 1932 lopulle, jolloin asiaa käsiteltiin myös eduskunnassa osana laajempaa työväentalojen sulkua koskevaa keskustelua. Ilmeisesti yhdistys sai jatkaa toimintaansa väliaikaisen sulun jälkeen, sillä vuonna 1934 se järjesti jälleen iltamat talollaan.[6][7][8][9]
Osa tontista, jolla talo oli, myytiin vuonna 1957 yksityishenkilölle asuintontiksi. Vuonna 1967 talo purettiin, sillä se oli pahasti tupajumien syömä. Tontti jäi sosialidemokraattisen piirin haltuun, jolla se oli vielä vuonna 1988.[3]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Maaliskuussa 1929 yhdistys järjesti hiihtokilpailut ja niiden päätteeksi iltamat talolla.[10] Vuonna 1930 yhdistyksen sisällä oltiin huolissaan siitä, ettei nuoriso enää tahtonut ottaa osaa aatteelliseen toimintaan, vaan sen pääharrastuksena oli kevyt huvittelu. Niinpä yhdistyksen alaisuuteen oli päätetty perustaa näytelmäseura.[11]
Rakennus muokkaa
Talo oli yksikerroksinen, hirsirakenteinen ja pinta-alaltaan 128 neliömetriä. Sen korkeus oli 2,75 metriä. Juhlasalissa oli näyttämö ja istumapaikat 80:lle, ja lisäksi talossa oli ravintola, keittiö ja ulko-wc.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Matti Turkkila (toim.): SDP:n puoluetilasto 1906 1907. Sos.dem puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Matti Turkkila (toim.): SDP:n puoluetilasto 1908 1909. Sos.dem puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ a b c Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Vapaus digi.kansalliskirjasto.fi. 23.3.1928, no 35. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Suomen Sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 18.1.1929, no 18. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Suomen Sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 6.11.1932, no 304. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Helsingin Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 5.11.1932, no 301. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Savo digi.kansalliskirjasto.fi. 8.11.1932, no 260. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Warkauden Lehti digi.kansalliskirjasto.fi. 11.10.1934, no 117. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Vapaus digi.kansalliskirjasto.fi. 8.3.1929, no 29. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Vapaus digi.kansalliskirjasto.fi. 27.2.1930, no 25. Viitattu 11.10.2022.