Muromalaiset
Muromat eli muromalaiset (ven. мурома, muroma) on suomalais-ugrilaista muroman kieltä puhunut kansa, joka asui Oka-joen varrella Keski-Venäjällä. Muromat mainitaan Nestorin kronikassa ruseille veroa maksavana kansana. Heidän pääkaupunkinaan kerrotaan olleen Murom. Elinkeinoinaan heillä oli maanviljely, metsästys ja myös kaupankäynti. Useat tutkijat, kuten M. A. Castrén, ovat pitäneet muromia mordvalaisille läheisenä kansana.[1] Muromilaiset maksoivat veroa venäläisille ruhtinaille ja naapurimaan merjalaisten tavoin sulautuivat itäslaavilaisiin 1000–1100-luvuilla, kun heidän alueensa liitettiin Kiovan Venäjään.[2]
| Muromalaiset | |
|---|---|
 Venäjän muinaisten kansojen asuma-alueet. Muromalaisten alue on merkitty vihreällä. |
|
| Väkiluku | Sukupuutto |
| Kielet | Muroma† |
| Sukulaiskansat |
Marit Mordvalaiset Merjalaiset† Meštšeralaiset† Suomalais-permiläiset kansat |
Kielen suomalais-ugrilaisuutta pidetään todennäköisenä. Kiinteään kyläasutukseen perustunut kulttuuri oli vallalla 900–900-luvulla ja asuinpaikka oli Okan ja Volgan yhtymäkohdassa.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Tietosanakirja osa 6, 1914
- ↑ Uibopuu, Valev (1988). Finnougrierna och deras språk (in sv). Studentlitteratur. ISBN 978-91-44-25411-1.
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 285, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4