Avaa päävalikko

Murhatut veljet – Walter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema on historiantutkija Marko Paavilaisen kirjoittama kirja vuodelta 2016, jonka on kustantanut Siltala. Teos käsittelee sisällissodan aikaisia tapahtumia Vihdin Nummelassa. Aivan sodan ensi päivinä, 1. helmikuuta 1918, surmattiin kahdessa eri tilanteessa yhteensä 17 läpikulkumatkalla ollutta valkoista. Heidän joukossaan oli kolme Thomén veljestä, arkkitehti Valter, Thomesto-yhtiön perustaja William ja arkkitehti Ivar Thomé.[1]

Murhatut veljet
Walter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema
Murhatut veljet.jpg
Kirjailija Marko Paavilainen
Kuvittaja arkistokuvitus
Kansitaiteilija Laura Rahinantti
Kieli suomi
Genre historia
Kustantaja Siltala
Julkaistu 2016
Ulkoasu sid.
Sivumäärä 280 s.
ISBN 978-952-234-337-6
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Paavilainen lähti tutkimustyöhön aluksi harrastuspohjalta. Mielenkiinto syttyi hänen lapsuutensa kesäpaikan Medvastön kautta. Hän teki elämäkertaa Mylle Jouhkista, ja siinä yhteydessä selvisi, että Jouhki oli omistanut William Thomén aikanaan rakennuttaman Medvastön kartanon. Kartano liittyy Thomén veljesten elämän viimeisiin vaiheisiin. Paavilaisen harrastuksesta lähtenyt kotiseutututkimus laajeni lopulta täysipäiväiseksi tutkimukseksi ja kirjaksi, joka kertoo "Thomén veljesten tapauksen valossa vallankumouksen nostattamasta punaisesta terrorista ja sitä seuranneesta valkoisesta kostosta Uudellamaalla", kuten Paavilainen saatesanoissa kirjoittaa.[2]

Murhat pani toimeen hyvinkääläisen Lauri Karan johtama punakaartilaisten lentävä osasto. Nummelan työväenyhdistys Elo oli jo edellisenä syksynä paheksunut lentävien toimintaa, ja kun sellainen ryhmä saapui Nummelaan, paikalliset eivät kyenneet estämään sen aikeita. Thomén veljesten kohtalo sai runsaasti huomiota aikalaislehdistössä, ja siihen reagoitiin Ruotsistakin ja sieltä suunniteltiin jopa apujoukkojen lähettämistä valkoisille, mikä kuitenkaan ei toteutunut.[3]

Etsiessään lähteitä Paavilainen sai huomata, että veljesten henkilöhistorian tutkiminen oli poikkeuksellisen hankalaa, sillä heiltä ei jäänyt arkistoa. Hän kokosi kuvauksen heistä monista lähteistä, ystävien arkistoista, viranomaisarkistoista, lehtikirjoituksista, muistelmista, muistokirjoituksista ja niin edelleen.[4] Veljesten suvun keskuudessa heidän muistoaan ei vaalittu, ja lesket avioituivat nopeasti uudelleen. Kaiken kaikkiaan heidän kohtalostaan ei juuri puhuttu myöhemmin, ja heidän muistonsa painui unohduksiin.[5]

Pohtiessaan tapahtumien syitä ja taustoja Paavilainen kirjoittaa: ”Tämä on myös varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun nuoret miehet lähtevät tunnusten kanssa ylläpitämään yleistä järjestystä.”[3]

ArviotMuokkaa

Tuomo Lappalaisen (Suomen Kuvalehti) mukaan Paavilainen on parhaimmillaan kuvatessaan punaisten jännitteitä: maltillinen Edvard Helle yritti turhaan estää pidätettyjä joutumasta Lauri Karan lentävän joukon käsiin. Lappalainen toteaa myös, että vuoden 1918 tapahtumista on vielä ollut kertomatta kiinnostavia yksityiskohtia, ja Paavilaisen kirja täydentää uudemman tutkimuksen vuoden 1918 tapahtumista antamaa kuvaa.[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Paavilainen, s. 8–9
  2. Paavilainen, s. 11
  3. a b Jukka Petäjä: Thomé veljesten teloitus toi Vihtiin koston kierteen. Helsingin Sanomat, 1.2.2016, s. B 4.
  4. Paavilainen, s. 13
  5. Paavilainen, s. 241–242
  6. Tuomo Lappalainen: Kuolema Vihdissä. Suomen Kuvalehti, 5.2.2016, nro 5, s. 55. Otavamedia.

Aiheesta muuallaMuokkaa