Muinaisen Egyptin kirjallisuus
Muinaisen Egyptin kirjallisuus sisältää erityylisiä ja eritasoisia kirjallisia tekstejä vuosilta 3150–300 eaa.
Proosaa edustivat lähinnä kansantarinat, lyriikkaa työlaulut, juomalaulut ja eroottiset runot.[1] Tietokirjallisuudessa lääketieteelliset tekstit olivat tavallisia. Tunnetaan myös muinaisesta Egyptistä säilyneitä oppikirjoja[1].
Hengellistä kirjallisuutta olivat faaraon ylistämiseksi kirjoitetut runot ja kuolemankirjallisuus, niin kuin Kuolleiden kirja ja Vanhan Valtakunnan aikaiset arkkutekstit. Edellä mainittuja käyttivät tavallisen ylimystön jäsenet, mutta viimeksi mainitut oli varattuja kuninkaallisille. Muinaisen Egyptin historian kaikkina aikakausina suosittiin filosofista elämänohjekirjallisuutta, joka kirjoitettiin useimmiten Isältä pojalle -muotoon.
Koska lukutaitoisten osuus väestöstä oli pieni, vain muutamia prosentteja, kirjallista perinnettä vaalivat papit ja kirjurit. Monet kirjurioppilaat kirjoittivat muistiin tai jäljensivät vanhoja kansantarinoita. Perinteistä hieroglyfikirjoitusta kirjoitettiin temppelien seinille. Yksinkertaistettua hieraattista kirjoitusta käytettiin virallisissa papyrusasiakirjoissa.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 1. Egypti - Etu-Aasia, s. 280–322. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09729-2