Morris Halle
Morris Halle[a] (syntymänimeltään Moriss Pinkovics, 23. heinäkuuta 1923 Liepāja, Latvia – 2. huhtikuuta 2018 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat[1]) oli latvialais-amerikkalainen kielitieteilijä, joka toimi professorina Massachusetts Institute of Technologyssa. Halle tunnetaan erityisesti työstään generatiivisen fonologian parissa, ja hän julkaisi yhdessä Noam Chomskyn kanssa kirjan The Sound Pattern of English (1968).[2]
Elämäkerta
muokkaaHalle syntyi vuonna 1923 Latviassa ja pakeni toisen maailmansodan aikana perheensä kanssa Yhdysvaltoihin vuonna 1940. Hän opiskeli aluksi insinööritieteitä ja palveli Yhdysvaltain armeijassa, osallistuessaan Pariisin vapauttamiseen. Opintojen ja armeijapalveluksen jälkeen Halle suuntasi kielitieteellisiin opintoihin vuonna 1946 Chicagossa ja Columbiassa. Hänen akateeminen uransa sai uuden suunnan hänen siirtyessä Harvardiin vuonna 1949.[3]
Vuonna 1951 Halle aloitti uransa Massachusetts Institute of Technologyssä (MIT), jossa hän opetti kielitiedettä ja tutki fonetiikkaa. Halle oli keskeinen hahmo MIT:n kielitieteen ohjelman kehittämisessä ja laajentamisessa. Hän perusti ohjelmaan tohtorikoulutuksen ja toi ohjelmaan merkittäviä nimiä, kuten Noam Chomskyn ja Roman Jakobsonin. Halle kehitti innovatiivisia ja monialaisia kursseja, kuten ”Hearing, Speech and Language”, ja MIT:n kielitieteen tohtoriohjelma käynnistettiin virallisesti vuonna 1961.[3]
Halle johti MIT:n kielitieteen ohjelmaa hyödyntäen kevyttä hallintoa ja valtion tutkimusrahoitusta sen nopeaan kasvuun. Vuonna 1962 hän järjesti kansainvälisen kongressin, joka vahvisti ohjelman asemaa alalla. Hänen tavaramerkkinsä oli myös oppisopimusmalli, jossa opiskelijat ja opettajat työskentelivät tiiviisti yhdessä. Hänen henkilökohtainen tukensa opiskelijoille oli merkittävä, ja hänen vaikutuksensa näkyi syvästi opiskelijoiden akateemisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa.[3]
Halle oli myös pioneeri fonologiassa, erityisesti distinktiivisten piirteiden (features) teorian kehittämisessä. Hänen tutkimuksensa, kuten Preliminaries to Speech Analysis (1952) ja The Sound Pattern of Russian (1959), olivat uraauurtavia ja auttoivat muokkaamaan modernin fonologian perustaa. Yhteistyössä Noam Chomskyn kanssa hän kehitti generatiivisen kieliopin ja siirtyi strukturalismista fonologian itsenäiseksi komponentiksi. Tämän työparin yhdessä tekemä teos Sound Pattern of English (1968) oli ratkaiseva fonologian alalla.[3]
Halle kehitti ja laajensi distinktiivisten piirteiden teoriaa, lisäten uusia piirteitä ja hierarkkista jäsentelyä. Hänen työnsä vaikutti myös painon ja metriikan teorioihin, joissa hän ja S.J. Keyser loivat teorian, joka yhdistää metriikan kielellisiin rakenteisiin yksinkertaisilla sääntöillä. Hän tutki myös kielihistoriaa ja esitti uuden lähestymistavan aksenttien selittämiseksi.[3]
Halle oli keskeinen hahmo myös morfologian alalla. Hän esitti jakautuneen morfologian (Distributed Morphology), joka on vaikuttanut laajasti morfologian tutkimukseen. Hän kyseenalaisti perinteiset kieliteoreettiset käsitykset ja loi uusia ajattelutapoja, jotka ovat edelleen merkittäviä tänä päivänä.[3]
Halle sai elämänsä aikana useita tunnustuksia ja palkintoja akateemisista saavutuksistaan. Hän oli MIT:n kielitieteen ohjelman johtaja ja sai muun muassa tunnustusta työskentelystään fonologian ja morfologian alueilla.[3]
Halle kuoli 2. huhtikuuta 2018 sydämen vajaatoimintaan.[3]
Huomioita
muokkaa- ↑ Lausutaan englanniksi [ˈhæli].
Lähteet
muokkaa- ↑ Morris Halle, 23 July 1923 – 2 April 2018 Whamit. MIT Linguistics. Viitattu 21. joulukuuta 2024.
- ↑ Dizikes, Peter: Institute Professor Emeritus Morris Halle, innovative and influential linguist, dies at 94 MIT News. 3. huhtikuuta 2018. Massachusetts Institute of Technology. Viitattu 21. joulukuuta 2024.
- ↑ a b c d e f g h Kiparsky Paul: Morris Halle (1923-2018) (pdf) web.stanford.edu. Viitattu 22.12.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Hallen MIT-kotisivu (englanniksi)