Henrika Wilhelmina (Mimmi) Bähr, o. s. Westerstrand (15. lokakuuta 1844 Alavus2. toukokuuta 1923) oli suomalainen keksijä ja kaunokirjoitustaidon kehittäjä.[1]

Bähr toimi senaatin puhtaaksikirjoittajana ja finanssitoimituskunnan arkistonhoitajana 1868–1904, valtiopäivien puhtaaksikirjoittajana 1878–1906. Hän järjesti 1877–1923 opetuskursseja kaunokirjoituksessa ja julkaisi vuonna 1885 kaunokirjoitusjärjestelmiä kouluille.[1]

Bähr on nostettu yhdeksi merkittävistä suomalaisista naiskeksijöistä.[2]

Bähr oli aikansa etevin kaunokirjoittaja sekä kaunokirjoitustaidon kehittäjä. Hänelle uskottiin tärkeimpiä suomalaisia asiakirjoja puhtaaksikirjoitettaviksi. Häntä käytettiin myös monenlaisissa yksityisissä adresseissa ja kirjoitelmissa, joiden asu tahdottiin saada mahdollisimman hienostuneeksi. Hän piti vuodesta 1877 opetuskursseja kaunokirjoituksessa ja julkaisi vuodesta 1885 kansa- ja oppikouluille kaunokirjoitusjärjestelmiä, joita käytettiin kouluissa yleisesti ja joista hän sai palkintoja. Hän keksi myös monenlaisia siihen aikaan tarpeellisia kirjoittamisen apuvälineitä, kuten viivoittimia, kynänpyyhkijöitä, kirjeiden ja postimerkkien kostuttajia, regulaattorikynän, ruukkukoristepapereita, jotka olivat suosittuja.[3]

Bährin vanhemmat olivat nimismies Gustaf Erik Westerstrand ja Anna Henrika Åberg. Hän meni naimisiin kauppias Nikolai Edward Bährin (k. 1868) kanssa 1864.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Kuka kukin oli, Wikisource
  2. Naiskeksijät, (Arkistoitu – Internet Archive) Prh.fi
  3. Tietosanakirja 1909 osa 1 s. 1389