Kaunokirjoitus
Kaunokirjoitus on kirjoitustyyli, joka on suunniteltu kirjoitettavaksi käsin.
Eri maissa ja eri aikoina on suosittu jonkin verran toisistaan poikkeavia kaunokirjoitusohjeistoja.
Kaunokirjoitus Suomessa muokkaa
1800-luvulla suomalaista kaunokirjoitusjärjestelmää kehitti senaatin puhtaaksikirjoittaja Mimmi Bähr, jonka julkaisemia malleja käytettiin kansa- ja oppikouluissa. Hän järjesti kaunokirjoituskursseja.[1][2]
1930-luvulla Suomessa otettiin käyttöön arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema koukeroinen mallikirjoitus, jossa tavoitteena oli kirjoittaa jokainen sana nostamatta kynää paperista kertaakaan. Kirjaimisto perustui 1700-luvun englantilaiselle kuparikaiverruskirjaimistolle (copperplate), joka heijasti aikansa myöhäisbarokin ja rokokoon koukeroista tyyliä.[3]
Graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui renessanssin kursiivikirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa. Se soveltuu myös sekä vasenkätisille että tasaterällä kirjoittajille Salervon mallia paremmin.[3] Seuraava tyyppikirjainuudistus tuli 2004.[4] Opetushallitus hyväksyi joulukuussa 2014 uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden mukainen perusopetus alkoi elokuussa 2016.[5] Uusissa opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan opetettavan vain tekstauskirjaimilla kirjoittamista sekä näppäintaitoja.[6] Kaunokirjoituksen pakollinen opetus siis loppui peruskouluissa vuonna 2016.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuka kukin oli, Wikisource
- ↑ Tietosanakirja 1909 osa 1 s. 1389
- ↑ a b Airas, Annukka; Heiskanen, Topi; Uusitalo, Liisa: Kalligrafia: Tekstausopas, s. 58–62. WSOY, 1998. ISBN 951-0-23395-1.
- ↑ Rintala, Mirja: Kaunokirjoitus vaihtuu tyyppikirjaimiin. Pohjolan Sanomat. Arkistoitu 29.4.2007. Viitattu 11.2.2007.
- ↑ Määräys perusopetuksen järjestämisestä. 22.12.2014. Opetushallitus. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 3.3.2015.
Aiheesta muualla muokkaa
- Opetushallitus: Miksi taas uudet kirjaimet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Opetushallitus: Uudet kirjaimet ja numerot (Arkistoitu – Internet Archive)