Miesten 500 metrin luistelu talviolympialaisissa 1932

Miesten 500 metrin luistelu Lake Placidin talviolympialaisissa 1932 käytiin 4. helmikuuta. Amerikkalaisittain yhteislähdöillä kilpailtu 500 metriä käytiin Lake Placidin olympiapikaluistelun ensimmäisenä matkana: kilpailut alkoivat heti avajaisten jälkeen.[1] Kilpailijoita oli 16 kuudesta maasta. Kilpailupaikkana toimi muiden pikaluistelumatkojen tavoin Lake Placidin olympiastadion.

500 metrin olympiavoittajaksi luisteli isäntämaa Yhdysvaltoja edustanut Jack Shea. Hopeaa saavutti norjalainen Bernt Evensen ja pronssille sijoittui Kanadan Alexander Hurd. Kyseiset mitalistit olivat historian ensimmäiset palkintokorokkeella olympiamitalinsa saaneet urheilijat. Tuolloinen Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Henri de Baillet-Latour sekoitti palkintojenjaossa hopea- ja pronssimitalistit Evensenin ja Hurdin keskenään näiden seisottua väärillä paikoilla.[1]

Mitalistit muokkaa

Kultaa Hopeaa Pronssia
Jack Shea
  Yhdysvallat
Bernt Evensen
  Norja
Alexander Hurd
  Kanada

Ennätykset muokkaa

Lake Placidissa kilpailtiin yhteislähdöllä, minkä vuoksi olympiakisoissa luisteltuja aikoja ei hyväksytty virallisiksi ennätyksiksi. 500 metrin luistelun kilpailuhetkellä voimassa olleet maailman- ja olympiaennätykset olivat seuraavat:

Ennätys Aika Urheilija Ennätys syntyi
Maailman-
ennätys
42,6   Clas Thunberg   Sankt Moritz 13. tammikuuta 1931
Olympia-
ennätys
43,4   Clas Thunberg
  Bernt Evensen
  Sankt Moritz 13. helmikuuta 1928
  Sankt Moritz 13. helmikuuta 1928

Kilpailutapahtumat muokkaa

Alkuerät muokkaa

Kilpailijat jaettiin kolmeen alkuerään, ja jokaisen erän kaksi nopeinta luistelijaa selviytyivät loppukilpailuun.
      Loppukilpailuun selviytyneet

1. alkuerä

Sija Urheilija Aika
1.   Frank Stack 44,3
2.   Jack Shea
3.   Shozo Ishihara
4.   Erling Lindboe
5.   Yasuo Kawamura

Ensimmäisen alkuerän puoliväliin saakka johdossa oli Japanin Shozo Ishihara. Maaliviivan ylittivät kuitenkin ensimmäisinä rintarinnan loppusuoralla luistelleet kanadalainen Frank Stack ja yhdysvaltalainen Jack Shea, joka hiljensi ennen maalia saavutettuaan varman jatkopaikan.[1]

2. alkuerä

Sija Urheilija Aika
1.   Bernt Evensen 45,3
2.   William Logan
3.   Raymond Murray
4.   Tokuo Kitani
5.   Leopold Sylvestre

Toisen alkuerän voitti kyseisen matkan tuolloinen hallitseva olympiavoittaja, Norjan Bernt Evensen. Hänen jälkeensä loppukilpailuun eteni yhden kisan ennakkosuosikeista, Raymond Murrayn, voittanut Kanadan William Logan.[1]

3. alkuerä

Sija Urheilija Aika
1.   Alexander Hurd 44,9
2.   John Farrell
3.   Allan Potts
4.   Håkon Pedersen
5.   Hans Engnestangen
6.   Tomeju Uruma

Kolmannen alkuerän voittoon luisteli kanadalainen Alexander Hurd. Toisen jatkopaikan voitti yhdysvaltalainen John Farrell ennen maanmiestään Allan Pottsia. Yksi kisan ennakkosuosikeista, norjalainen Håkon Pedersen karsiutui loppukilpailusta jouduttuaan Pottsin häiritsemäksi. Tilanteesta ei kuitenkaan ilmeisesti valitettu.[1]

Loppukilpailu muokkaa

Sija Urheilija Aika
    Jack Shea 43,4
    Bernt Evensen 5 m jäljessä
    Alexander Hurd 8 m jäljessä
4.   Frank Stack
5.   William Logan
6.   John Farrell

Loppukilpailu käytiin Yhdysvallat–Kanada-jääkiekko-ottelun välitauolla. Lähtöjärjestys sisäreunasta ulospäin oli Evensen, Farrell, Shea, Logan, Stack ja Hurd. Shea siirtyi heti lähdön jälkeen selvään johtoon Evensenin ja Loganin seuratessa tätä. Hän ei enää luopunut johtoasemastaan ja saapui maaliin ensimmäisenä, viitisen metriä ennen Evenseniä.[1]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa