Avaa päävalikko

Miekkakala (Xiphias gladius[2]) on suuri, nopeasti uiva ahvenkala, jonka yläleuka on kasvanut suureksi "miekaksi". Se on heimonsa Xiphiidae ainoa laji.[3]

Miekkakala
Xiphias gladius1.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Xiphioidei
Heimo: Miekkakalat
Xiphiidae
Suku: Xiphias
Linnaeus, 1758
Laji: gladius
Kaksiosainen nimi

Xiphias gladius
Linnaeus, 1758

World distribution Swordfish.svg
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Miekkakala Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Miekkakala Commonsissa

KuvausMuokkaa

 
Miekkakala

Miekkakalan kalastus on suosittua urheilua. Miekkakalan pituus on 2-4,3 metriä ja paino jopa 650 kg.[3] Miekkakalan "miekka" voi kasvaa 455 senttimetrin pituiseksi.[4] Miekkakala voi elää 25 vuotta.[5] Miekkakala voi uida jopa 100 km/h.[5][6][7] Miekkakalan väritys on hopeansävyinen ja ne ovat alapuolelta vaaleampia. Lajin vihollisia ovat ihmisen lisäksi isokokoiset hait.[4][8][5]

RavintoMuokkaa

Miekkakalan ravintoon kuuluu muun muassa kalat, mustakalat sekä seepiat. Poikaset syövät myös yleensä suurimmaksi osaksi kalaa.[4][5]

ElinalueMuokkaa

Miekkakalan levinneisyys on hyvin laaja. Sen esiintymisalue ulottuu Etelä-Atlantilta aina Englannin rannikolle asti ja Tyynellämerellä satojen kilometrien päähän päiväntasaajan molemmin puolin. Se elää myös kaikkialla Intian valtameressä. Talvisin sen elinalueet siirtyvät satoja kilometrejä kohti päiväntasaajaa.[3][9][5]

ElinympäristöMuokkaa

Miekkakalat elävät rannikkoalueilla, koralliriutoilla, laguuneissa. Ne uivat yleensä 200-600 metrin syvyyksissä. Vaikka miekkakalat suosii enemmän lämpimiä vesiä, niitä ollaan nähty jopa 5 celsiusasteetta kylmissä vesissä.[4][9]

Miekkakalan "miekka"Muokkaa

Miekkakalan miekan merkityksestä ei ole varmuutta, mutta yleisimmin hyväksytyn teorian mukaan eläin käyttää sitä ravinnon hankkimiseen. Teorian mukaan miekkakala ui kalaparven keskelle ja huitoo miekallaan edestakaisin ennen kuin parvi hajoaa, ja syö sitten kuolleet kalat. Miekkakalan tiedetään käyttävän miekkaansa myös puolustautuakseen luontaisia vihollisiaan vastaan. On myös esitetty, että miekan ensisijainen tehtävä olisi täydentää kalan virtaviivaista muotoa.[6][10] Miekkakala voi uida jopa 100 kilometriä nopeasti, koska se pienentää sen miekalla kitkaa ja sen jälkeen se siivittää sen menoa.[7]

LisääntyminenMuokkaa

 
Nuoria mesästettyjä miekkakaloja

Miekkakala naaras synnyttää noin 1–6 poikasta. Raskausaika noin 12 kuukautta. Miekkavaalat ovat sukupuolikypsiä noin 7–7,5-vuotiaana.[3][9]

Miekkakalojen metsästysMuokkaa

 
Metsästetty miekkakala

Miekkakalan kalastus on aktiivista trooppisilla ja leudoilla vesillä. Pohjois-Atlantilla suurimmat miekkakalat ovat Espanjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Portugalissa, Japanissa ja Brasilia. Miekkakalan metsästys on suosittua urheilua, jossa niiden liha on sivuseikka.[4][5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Collette, B., Acero, A., Amorim, A.F., Bizsel, K., Boustany, A., Canales Ramirez, C., Cardenas, G., Carpenter, K.E., de Oliveira Leite Jr., N., Di Natale, A., Die, D., Fox, W., Fredou, F.L., Graves, J., Guzman-Mora, A., Viera Hazin, F.H., Hinton, M., Juan Jorda, M., Minte Vera, C., Miyabe, N., Montano Cruz, R., Masuti, E., Nelson, R., Oxenford, H., Restrepo, V., Salas, E., Schaefer, K., Schratwieser, J., Serra, R., Sun, C., Teixeira Lessa, R.P., Pires Ferreira Travassos, P.E., Uozumi, Y. & Yanez, E.: Xiphias gladius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 04.08.2013. (englanniksi)
  2. Swordfish Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  3. a b c d Xiphias gladius FishBase. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  4. a b c d e C. Bester: Biological Profiles: Swordfish Florida Museum of Natural History Ichthyology Department. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  5. a b c d e f Miekkakala ja marliinit WFF. Viitattu 26.1.2019.
  6. a b Colin Barras: The one thing everyone knows about swordfish is wrong BBC. 26.10.2016. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  7. a b Kirsi Heikkinen: Miekkakala vähentää kitkaa voitelemalla päänsä. Helsingin Sanomat, 7.7.2016. Sanoma Media Finland. Verkkoversio vain tilaajile.
  8. Xiphias gladius Food and Agriculture Organization of the United Nations. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  9. a b c L.J.V. Compagno: Grey reef shark (Carcharhinus amblyrhynchos) Marine Species Indentification Portal. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  10. Why a Swordfish’s Sword Doesn’t Break National Geographic. 20.10.2014. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa