Metyylibromidi

kemiallinen yhdiste

Metyylibromidi on orgaaninen yhdiste (orgaaninen halogeeni), joka on normaaliolosuhteissa (0 °C) olomuodoltaan väritön ja hajuton neste, mutta huoneenlämmössä (20 °C) kaasu. Sen kemiallinen kaava on CH3Br. Metyylibromidista käytetään myös nimitystä bromometaani tai monobromimetaani.

Metyylibromidi
Tunnisteet
IUPAC-nimi Bromimetaani
CAS-numero 74-83-9
PubChem CID 6323
Ominaisuudet
Molekyylikaava CH3Br
Moolimassa 94,95 g/mol
Ulkomuoto väritön, hajuton neste (0 °C),
kaasu (20 °C)
Sulamispiste −94 °C (179 K)
Kiehumispiste 4 °C (277 K)
Tiheys 1,73 g/cm3 (neste 0 °C)
3,974 g/l 20 °C (kaasu)
Liukoisuus veteen veteen 1,5 ml/100 ml (20 °C)

Metyylibromidin moolimassa on 94,95 g/mol, sulamispiste −94 °C ja kiehumispiste 4 °C. Metyylibromidin suhteellinen tiheys nesteenä (0 °C) on 1,73 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja tiheys kaasuna (20 °C) 3,974 g/l. Aineen liukoisuus veteen (20 °C) on 1,5 ml/100 ml, itsesyttymislämpötila 537 °C ja CAS-numero 74-83-9.

Metyylibromidin käyttö ja sitä sisältävien tuotteiden markkinoille luovuttaminen on ollut kiellettyä Suomessa 1. tammikuuta 1999 lähtien (Valtioneuvoston päätös 2.4.1998 pykälä 6). Metyylibromidia on käytetty kaasuna ainakin Yhdysvalloissa tuholaistorjuntaan. Puupohjaisten pakkausmateriaalien käsittelyssä on käytetty metyylibromidia muun muassa mäntyankeroisen sekä sen levittäjäkuoriaisten tukkijäärien (Monochamus) ja niiden toukkien leviämisen estämiseen. Muita käyttökohteita ovat orgaaninen synteesi ja osana tulensammutusaineita[1].

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

muokkaa

Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta metyylibromidille voi seurata vaikutuksia hermostoon, munuaisiin, sydämeen, maksaan ja keuhkoihin.

Otsonikerroksen suojeluun liittyvässä Montrealin pöytäkirjassa on määritetty vähennysaikataulu, jonka puitteissa metyylibromidin käyttöä tulisi vähentää erilaisissa maissa.

Lähteet

muokkaa
  1. Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 27. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.