Metsänorsu

Tämä artikkeli kertoo nykyisin elävästä norsulajista, metsänorsu (Palaeoloxodon antiquus) on myös esihistoriallinen norsulaji[1][2].

Metsänorsu (Loxodonta cyclotis) on afrikannorsulajeista pienempi ja väriltään tummempi kuin savanninorsu (Loxodonta africana). DNA-tutkimusten jälkeen sitä pidetään nykyisin omana lajinaan; aiemmin se oli afrikannorsun alalaji (Loxodonta africana cyclotis).[4]

Metsänorsu
Loxodontacyclotis.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [3]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Norsueläimet Proboscidea
Heimo: Norsut Elephantidae
Suku: Loxodonta
Laji: cyclotis
Kaksiosainen nimi

Loxodonta cyclotis
Matschie, 1900[3]

Synonyymit
  • Loxodonta africana cyclotis
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Metsänorsu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Metsänorsu Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Metsänorsu-uroksen säkäkorkeus on noin 250 senttimetriä, naaraan 210 senttimetriä. Painoa on 2,7–6 tonnia. Metsänorsu on tummempi kuin savanninorsu ja sillä on pyöreämmät korvat. Toisin kuin aasiannorsulla, molemmilla sukupuolilla on syöksyhampaat, mutta ne ovat suoremmat ja selvemmin alaspäin suuntautuneet kuin savanninorsuilla.[5]

LevinneisyysMuokkaa

Metsänorsu elää Länsi- ja Keski-Afrikan trooppisissa sademetsissä.[6] Metsänorsut vaikuttavat huomattavasti Afrikan sademetsiin. Ne tallaavat, raivaavat ja syövät aluskasvillisuutta ja taimia niin, että metsiin jää pysyvästi harvoja tai kokonaan paljaita kohtia ja polkuja, jollaiset ovat harvinaisia maailman muissa sademetsissä. Norsut myös mylläävät maata, minkä seurauksena metsään kasvaa tiheitä aluskasvillisuusviidakkoja.[7]

ElintavatMuokkaa

Metsänorsut elävät noin kymmenen yksilön perhekunnissa, joita johtaa isokokoinen naaras. Metsänorsujen määrästä on vaikeaa saada luotettavaa tietoa, koska niitä ei voida laskea satelliitti- tai lentokuvista yhtä helposti kuin savannilla eläviä norsuja.

RavintoMuokkaa

Metsänorsut syövät kuivalla kaudella ruohoa, lehtiä ja nuoria oksia. Sadekaudella ne syövät mieluiten hedelmiä.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Lister, Adrian & Bahn, Paul: Mammutit: Jääkauden jättiläiset. Esipuhe: Jean M. Untinen-Auel. Suomennos: Arja Hokkanen. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25064-3.
  2. Pirkko Ukkonen, Arto Miettinen, Ilpo K. Hanski: Mammutin kyynärluu ja Eem-meren sedimenttiä Vuosaaresta – Suuri luu meren pohjalta (pdf) Geologi 1/2010. Suomen Geologinen Seura. Viitattu 23.5.2020.
  3. a b Gobush, K.S., Edwards, C.T.T, Maisels, F., Wittemyer, G., Balfour, D. & Taylor, R.D.: Loxodonta cyclotis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  4. Steenhuysen, Julie: Africa has two species of elephants, not one 2010. Reuters. Viitattu 6.5.2012. (englanniksi)
  5. a b Forest elephant (Loxodonta cyclotis) ARKive. Viitattu 6.5.2012. (englanniksi)
  6. African forest elephant (Loxodonta cyclotis) Animal Diversity Web. Viitattu 11.10.2015. (englanniksi)
  7. Gamlin, Linda & de Rohan, Anuschka: Sademetsän siimeksessä, s. 121. Valitut Palat, 1996. ISBN 951-584-190-9.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.