Wikipedia

Mesopotamian maatalous

 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Mesopotamian maatalous oli maanviljelyä ja karjanhoitoa muinaisessa Mesopotamiassa noin 8000 eaa. – 500 eaa. Mesopotamiassa viljeltiin lähinnä vehnää, ohraa, linssejä ja herneitä. Kotieläimiä olivat mm. naudat, siat, lampaat ja vuohet. Kastelukanavia ja -laitteita käytettiin 200 mm:n sademäärärajan eteläpuolella. Kasteluviljely aiheutti maan laajaa suolaantumista. Tämä pienensi satoja ja suosi ohraa vehnän sijasta.

Uruk-kaudella saattoi Sumerissa olla 250 000 as. 3600 eaa. saattoi olla 100 000 paikallaan asuvaa maanviljelijää ja 50 000–100 000 liikkuvaa paimentolaista[1].

Maan omistus muokkaa

Tavalliset talonpojat olivat yleensä suurtilojen vuokraviljelijöitä ja lähes maaorjan asemassa. Lisäksi suurtilat vuokrasivat tilapäisiä peltotyöläisiä mm. elonkorjuuta varten. Yleensä varsinaiset orjat eivät tehneet peltotöitä. Monesti pelto, kastelukanava ja härät olivat vuokrattuja. Temppelivero saattoi olla 1/3–1/2 pellon sadosta[2].

Viljely muokkaa

Sumerissa Sipparin eteläpuolella viljeltiin noin 10–15 000 km². Babyloniassa oli viljeltyä alaa noin 30 000 km² ja Assyriassa reilusti alle 15 000 km2[3]. Jokaisessa talossa asui Urin kolmannen dynastian aikaan 3½–5 ihmistä, ja asukastiheys oli ainakin 100 as./km², mutta saattoi olla hyvinkin 350 as./km².

Suurtilan ala saattoi olla 20–30 ha luokkaa. Ajan myötä tilat kuitenkin pienenivät, Hammurabin ajan iso tila oli noin 6,4 ha[4]. Uusbabylonialaisella ajalla yksityinen puutarhapalsta saattoi olla vain 0,4 ha.

Eräiden tietojen mukaan sumerit olisivat kylväneet 28 litraa/ha, ja saaneet 80–100-kertaisen sadon[5]. Kassiittiajalla kylvettiin 55 litraa/ha. Uusbabylonialaisella ajalla 115 litraa/ha[6].[7]. Normaalitila oli Sumerissa 3 buria eli 3 × 63 510,5 m2, mutta uusbabylonialaisella ajalla 1 bur eli 63 510,5 m2. Pienin tila oli Assyriassa 1 immeru eli 7 340 m2, mutta suurin tila oli 40 immerua.

Uusbabylonialaisen ajan sato oli yleensä 1 500 litraa/ha eli 13-kertainen kylvö[4].

Sumerissa kyntöhärkien rehu laksettiin yhtä suureksi kuin kylvö.[8]. Bayloniassa maanviljelijät joutuivat yleensä lainaamaan kylvösiemenen valtion varastosta tai yksittäiseltä pankkiirilta. Yleensä viljelijä maksoi lainan takaisin 1/3 eli 33.33 % korolla viljana tai hopeana, sopimuksen mukaan muissa tuotetissa[9].

Viljan keruu ja kuljetus esim. laivoilla maksoi noin kolmanneksen kerätystä viljasta Marista löytyneen savitaulun mukaan[10].

Karjanhoito muokkaa

Karjalle annettiin sen laadusta riippuen 2,5–5 litraa ohraa/vrk ja 8,5–17 litraa leseitä.[11].

Maan suolaantuminen muokkaa

Monet viljakasvit sietävät suolaa vain 0,3–0,6 prosenttia[12]. Vehnä sietää maan suolaa 0,5 % maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran[13]. Maan suolaantuminen on paha ongelma niillä alueilla, joilla pohjavesi on korkealla, alle kolmen metrin päässä Maan pinnasta, ja haihtuminen suurta. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle. Myös kasteluvesi tuo suolaa mukanaan ja luo siten suolaantumista. Puutteellinen veden ojitus pois lisää myös suolaantumista. Etelä-Mesopotamia on alavaa maata, jonka alueella on kesällä korkea lämpötila ja haihtuminen.

Viljan kasteluviljely Mesopotamian ympäristössä nosti suolat Maan pintaan[14]. Etelä-Mesopotamiassa Sumerissa viljeltiin noin 3500 eaa. yhtä paljon suolaa vähän sietävää vehnää ja suolaa hyvin sietävää ohraa[15]. Noin 2500 eaa. Etemenekin aikana Girsun lähellä vain 1/6 eli noin 15 % oli vehnää, ja noin 2100 eaa. Sumerissa korkeintaan 2 %, eikä Urissa yhtään. 2000 eaa. Isinissä ja Larsassa ei enää viljelty ohraa. 1700 eaa. vehnää ei viljelty Sumerin alueella yhtään.

Suolaantuminen myös muutti maata hedelmättömämmäksi. Noin 2400 eaa. hehtaari tuotti 2 537 litraa ohraa, 2100 eaa. 1 460 litraa ohraa ja 1700 eaa. 897 litraa ohraa[14]. Näin maataloustuotanto laski 700 vuodessa 65 %[16].

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Armas Salonen, Kaksoisvirranmaa, WSOY 1945
  • Armas Salonen, Sumeri ja sen henkinen perintö, Otava 1962

Viitteet muokkaa

  1. ↑ An Uruk World System? Historical and Archaeological Aspects Mike Shupp
  2. ↑ Otavan suuri maailmanhistoria 1, Erling Bjöl, Otava keuruu 1982, s. 151
  3. ↑ Salonen 1945, s. 22
  4. ↑ a b Salonen 1945, s. 218
  5. ↑ Salonen 1962, s. 49
  6. ↑ Salonen 1945, s. 290
  7. ↑ Salonen 1945, s. 226
  8. ↑ Armas Salonen, Elämää Babyloniassa, Helsinki 1970, s. 56
  9. ↑ Salonen 1970, s. 56
  10. ↑ Salonen 1970, s. 61
  11. ↑ Salonen 1945, s. 241
  12. ↑ SalinizationMonty's Liquid Fertilizer has a very low salt index. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ A Green History of the World The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting
  14. ↑ a b Traditional irrigation in Mesopotamia
  15. ↑ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization Mae Johnston 2015 slide 66
  16. ↑ Prospects of Marine Biofertilizers for Saline Soil Crop Cultivation
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mesopotamian_maatalous&oldid=20901710”