Mediapaniikki tarkoittaa median aiheuttamaa (moraalista) paniikkia. Media voi tässä tarkoittaa melkein mitä tahansa viestinnän kenttää, vaikkapa internetiä, pelejä, sosiaalista mediaa, elokuvia, aikakauslehtiä. Mediapaniikissa pelätään siis jonkin median välineen, kuten pelien mahdollisia seurauksia. Tyypillisiä mediapaniikin aiheuttamia huolen aiheita ovat seksuaalinen ahdistelu ja väkivaltainen käyttäytyminen. Toisin kuin moraalisessa paniikissa, mediapaniikilla ei yleensä ole vaikutusta politiikkaan. Mediapaniikin luonteeseen kuuluu, kuten moraaliseen paniikkiin, että mediapaniikki syntyy nopeasti ja laantuu nopeasti. Voidaan puhua "uutuuden pelosta". Esimerkiksi pelätään jotain täysin uudenlaista peliä. Mediapaniikissa lehdistö usein lietsoo tätä pelkoa vielä lisää. Esimerkiksi otsikoissa liioitellaan ja stereotypisoidaan (määritetään "yhteinen vihollinen") jopa siinä määrin, että kirjoitus ei ole enää totuuteen perustuvaa.

Mediapaniikkia esiintyy usein asiantuntijoiden moraalisesti painottuneissa diskursseissa. Keskustellaan onko jokin median väline vaarallinen tai sen käyttö "väärin" tai "oikein". Usein syytetään media- ja populaarikulttuurin välinettä kuten pelejä, kun tapahtuu jotakin kauhua herättävää, vaikka pelit eivät olisikaan olleet kauhua aiheuttaneen teon syy. Tavallisimpia mediapaniikin kohteita eli "yhteisiä vihollisia" ovatkin esimerkiksi pelit, älypuhelimet ja muut media- ja populaarikulttuuriin kuuluvat välineet.

Historiaa muokkaa

Mediapaniikki ei ole kuitenkaan uusi ilmiö, vaikka mediapaniikin käsite on uusi. Antiikin Kreikassa huolestuttiin kirjojen yleistyessä, että kirjoittaminen aiheuttaa huonoa muistia kun kaiken muistettavan voi kirjoittaa ylös.[1]

Suomessa mediapaniikkia esiintyi 1950-1970-luvuilla sarjakuvien, elokuvien ja television viihteellisen tarjonnan aiheuttamina. Puhuttiin, että ne ovat "vietteleviä" ja "passivoivia".

Mediapaniikki aiheuttaa usein myös pyrkimyksiä moraaliseen säätelyyn. Median välinettä vastustetaan mediapaniikissa ja on siis luontevaa ohjata vaihtoehtoisen kulttuurin pariin, kuten korostettiin Suomessa 1980-luvulla mediakulttuurin mediapaniikkien yhteydessä.

2000-luvulla muokkaa

Mediapaniikin käsite on noussut esiin tiedotusvälineiden määrän ja käytön räjähtävän kasvun vuoksi.

2000-luvulla mediapaniikit ovat tosin yhä enenevissä määrin totuuteen perustuvia ja huoliin on tieteellistä perustelua takana. Tällaisia ovat esimerkiksi internet-riippuvuus, internet-kiusaaminen ja koulussa kännykkähäirintä. Tässä mielessä ei siis ole perusteltua liittää oikeisiin ongelmiin mediapaniikin käsitettä, jonka historiaan kuuluu liioittelu, kärjistäminen ja katteettomien pelkojen lietsonta. Parempi käsite sekä mediapaniikin että moraalipaniikin tilalle voisi olla moraalinen huoli, joka hyväksyy eri näkökulmia eikä syytä mitään tai ketään.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa