Avaa päävalikko

Viron media eli viestimet koostuvat sanoma- ja aikakauslehdistä ja niiden verkkoversioista ja radio- ja televisiotoiminnasta. Pieneksi maaksi Viroon on itsenäistymisen jälkeen noussut hyvin runsas tarjonta joukkoviestimiä.

Viroa kutsutaan joskus E-stoniaksi, jolla viitataan internetin, matkapuhelinten ja sähköisten palvelujen yleisyyteen ja suosioon maassa.[1]

Virossa ei ole yhteistä toimittajajärjestöä, kuten esimerkiksi Suomessa Suomen journalistiliitto, joka ottaisi kantaa median tilanteisiin. Lehdistönvapaudessa Viro ei nouse Pohjoismaiden tasolle vaan sijoittuu Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosiraportissa 2019 yhdenneksitoista. Keskustelu sananvapaudesta on ollut erityisen kiivasta keväällä 2019. Siitä on esitetty huolta, ja toimittajia on eronnut, koska he kokevat, että sananvapautta on rajoitettu lehtien itsesensuurin vuoksi. Siitä on esittänyt huolensa myös Viron presidentti Kersti Kaljulaid, joka toukokuussa 2019 hallituksen virkaanastujaisissa pukeutui puseroon, jossa luki "Sõna on vaba" ('Sana on vapaa'). Hänen mukaansa uhka on oikeistopopulismi ja Virossa erityisesti Ekre-puolue, jonka johtajat ovat arvostelleet toimittajia.[2][3]

Sisällysluettelo

Radio ja televisioMuokkaa

Virossa on kolme maanlaajuista televisioyhtiötä: julkinen Viron Televisio (ETV, vuodesta 1955) ja yksityiset Kanal 2 (1993) ja TV3 (1996). Jälkimmäiset ovat ulkomaalaisten omistuksessa. Useat paikalliset kaapelikanavat tarjoavat venäjän- suomen-, ruotsin- ja latviankielisiä ohjelmia.[4]

Julkiset radiolähetykset aloitti 1926 Viron radio (Eesti Raadio). Vuonna 1992 aloittaneen Radio Kukun myötä yksityisten kanavien määrä lisääntyi nopeasti ja 2008 maassa oli 31 radiokanavaa, joista viisi julkisia Viron radion kanavia. Vuonna 2007 julkiset Viron televisio ja Viron radio yhdistyivät Eesti Rahvusringhääling -yhtiöksi (ERR).[5][6]

LehdistöMuokkaa

Virossa ilmestyy satoja sanoma- ja aikakauslehtiä. Suurimpia sanomalehtiä ovat päivälehdet Postimees (23,6 prosentin markkinaosuus vuonna 2007) ja Eesti Päevaleht (12,9 prosenttia) sekä iltapäivälehti Õhtuleht (23,6 prosenttia). Viikkolehdistä suurin levikki on Eesti Ekspressillä (14 prosenttia), joka jo ennen Viron itsenäistymistä, 1989 alkoi ilmestyä ensimmäisenä riippumattomana virolaisena lehtenä. Toiseksi suurin viikkolehti on Maaleht (11,6 prosenttia).[5]

Yksityisten televisio- ja radioyhtiöiden tapaan virolaiset lehdetkin ovat ulkomaisen pääoman kiinnostuksen kohde. Kanal 2:n omistava norjalainen Schibsted and Modern Times Group omistaa puolet Õhtuleht -lehdestä ja suurimman osan Postimeesistä. Ruotsalainen Bonnier Group omistaa maan suurimman talouslehden Äripäevin.[7]

UutistoimistoMuokkaa

Maassa toimii kaksi uutistoimistoa. Baltic News Service on vuonna 1990 perustettu yksityinen uutistoimisto, jonka omistaa suomalainen Alma Media. Baltic News Servicen toiminta kattaa Viron, Latvian ja Liettuan.[8] Eesti Rahvusringhääling ylläpitää julkisen sektorin rahoittamaa ETV24-uutistoimistoa.lähde?

LähteetMuokkaa

  1. Estonian Mass Media veebik.vm.ee. 5.3.2008. Viitattu 23.9.2009. (englanniksi)
  2. Kaja Kunnas: Virossa toimittajat ja oikeistopoulistit napit vastakkain. Helsingin Sanomat, 3.5.2019, s. A 30–31.
  3. Teemu Juhola: Presidentti protestoi sananvapauden puolesta, käsimerkkejä esitettiin Yle.fi, uutiset. 29.4.2019. Viitattu 3.5.2019.
  4. Estonia country profile BBC News.
  5. a b Estonian Mass Media vm.ee. [vanhentunut linkki]
  6. Media Study in Estonia.
  7. Estonia, Äripäev Bonnier Business Press
  8. Kauppalehti Group Almamedia. [vanhentunut linkki]