Avaa päävalikko
Tikalin temppelipyramidi

Mayojen arkkitehtuuri tunnetaan parhaiten korkeista pyramiditemppeleistä ja koristeellisista palatseista, joita Mesoamerikan mayat rakensivat keskuksiinsa pohjoisesta El Tajínista eteläiseen Copániin.[1]

Mayojen arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä ovat monitasoiset korokkeet, jättimäiset porraspyramidit, olkakivetyt katot, monumentaaliset portaikot sekä koristeelliset ulkopuolet, joiden veistoksissa ja muotolistoissa oli kirjoitusta, geometrisiä muotoja ja uskonnollista ikonografiaa kuten käärmenaamioita.[1]

Materiaalit, rakennusmenetelmät ja pohjapiirroksetMuokkaa

 
Palenquen palatsin kohokuvia

Mayat ottivat arkkitehtuuriinsa vaikutteita edeltäjiltään kuten olmeekeilta ja Teotihuacánilta. Mayojen arkkitehtuuri antoi vaikutteita tolteekkien ja asteekkien arkkitehtuurille sekä nykyarkkitehdeista esimerkiksi Frank Lloyd Wrightille ja Robert Stacy-Juddille.[1]

Koko mayakulttuurille yhtenäisten piirteiden ohella mayojen itsenäisillä kaupunkivaltioilla oli myös paikallisia ominaispiirteitään. Arkkitehdit käyttivät helposti saatavilla olevia paikallisia materiaaleja: kalkkikiveä Palenquessa ja Tikalissa, hiekkakiveä Quiriguássa ja vulkaanista tuffia Copánissa. Kivet veistettiin kivisillä työkaluilla. Poltetusta kalkkikivestä valmistettiin sementtiä, josta tehtiin betonia ja jota joskus käytettiin laastina mudan ohella.[1]

Mayojen seinät ovat yleensä suoria ja muodostavat teräviä kulmia. Ulkoseinät päällystettiin stukkolla ja koristeltiin kohokuvilla tai kolmiulotteisilla veistoksilla. Seinät saatettiin valmistaa kivimurskasta ja pinnoittaa kivilaatoilla. Ne maalattiin kirkkain värein, etenkin punaisella, keltaisella, vihreällä ja sinisellä. Sisäseinät koristeltiin usein taisteluja, hallitsijoita ja uskonnollisia kohtauksia kuvaavilla maalauksilla. Mansardikatot olivat yleisiä.[1]

Varhaisimpia mayojen monumentaalirakennelmia kuten matalia pyramideja on löydetty Peténin alueelta ajanlaskun alun ajoilta. Jo tällaiset varhaiset rakennelmat sijoitettiin tarkasti talvi- ja kesäpäiväntasausten mukaisesti. Rakennusten pohjapiirrokset muodostivat joskus kirjoitusmerkkikuvioita.[1]

Mayojen asutuskeskukset suunniteltiin harkitusti. Monumentit sijoitetiin usein säteittäiseen muotoon, ja niiden välissä on laajoja aukioita. Rakennukset olivat usein pohjois–eteläsuuntaisia. Arkkitehtuurissa ei tehty eroa uskonnollisten ja ei-uskonnollisten rakennusten välille.[1]

Temppelit ja pyramiditMuokkaa

 
Palenquen kaiverrusten temppeli

Mayat rakensivat pyramideja temppeleiksi ja uskonnollisten toimintojen kuten uhraamisen keskuksiksi sekä hallitsijoiden, uhrien ja arvokkaiden tavaroiden haudoiksi. Pyramideja laajennettiin aika ajoin uusilla kivikerroksilla niin että vanhat seinät jäivät koristeluineen uusien seinien alle. Joskus yksittäisiä pyhäkköjä yhdistettiin suuriksi rakennuskomplekseiksi. Mayojen pyramidit muistuttavat vuoria, sillä mayat pitivät vuoria pyhinä.[1]

Tyypillinen mayatemppeli on Palenquen kaiverrusten temppeli, joka rakennettiin noin vuonna 700. Siinä yksittäinen jyrkkä portaikko kiipeää tasojen läpi ylätasanteelle, jolla on monihuoneinen rakennelma. Rakennuksen tasojen lukumäärään liittyy uskonnollista symboliikkaa.[1]

PalatsitMuokkaa

 
Palenquen palatsin rekonstruktio
 
Sisätiloja Palenquesta

Mayojen palatseissa on usein tasaisia kiviä toistensa päälle hiukan limittäin aseteltuna niin että niiden päälle voitiin asettaa yksittäinen kivilaatta. Holveja tuettiin lisäksi poikkipuilla. Kuninkaalliset palatsit suunniteltiin temppelipyramidien tapaan visuaalisesti edustamaan mayojen maailmankuvaa.[1]

Suurimmissa rakennuksissa saattoi olla pylväskäytäviä ja torneja. Näistä parhaiten säilynyt esimerkki on Palenquen palatsi, jossa on kolmikerroksinen torni. Suurissa rakennuksissa oli usein monta oviaukkoa, ja niissä saattoi olla kaiverruksia, jotka esittivät hallitsijoita tai hurjia hirviöitä. Palatseissa oli auloja, makuuhuoneita, keittiöitä, työpajoja ja joskus vessoja ja höyryhuoneita.[1]

PallokentätMuokkaa

Mayat rakensivat pallokenttiä, joilla pelattiin mesoamerikkalaista pallopeliä. Hienoin klassisen kauden kenttä tunnetaan Copánista vuodelta 800.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l Mark Cartwright: Maya Architecture Ancient History Encyclopedia. 20.9.2015. Viitattu 6.3.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa