Maxwell D. Taylor
Maxwell Davenport Taylor (26. elokuuta 1901 Keytesville, Missouri, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1987 Washington D. C., Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kenraali, joka teki huomattavan uran Yhdysvaltain asevoimissa.
Taylor valmistui West Pointin sotilasakatemiasta 1922 ja kävi sitten armeijan insinöörikoulun. Hän opetti ranskaa ja espanjaa West Pointissa ja toimi jo ennen toista maailmansotaa muun muassa sotilasasiamiehenä Pekingissä ja Tokiossa sekä erikoistehtävissä Etelä-Amerikassa. Sodassa hän sai mainetta laskuvarjojoukkojen divisioonankenraalina Ranskassa ja Italiassa.[1]
Sodan jälkeen Taylor toimi West Pointin johtajana ja vuodesta 1949 Euroopassa olevien Yhdysvaltain joukkojen esikuntapäällikkönä, minkä jälkeen hänet nimitettiin Länsi-Berliinin sotilaskuvernööriksi. Vuonna 1953 hän sai tehtävän amerikkalaisjoukkojen komentajana Korean sodassa. Vuonna 1954 hänestä tehtiin Yhdysvaltain Itä-Aasian joukkojen ylipäällikkö ja seuraavana vuonna myös siellä olevien YK-joukkojen komentaja. Vuosina 1955–1959 Taylor oli Yhdysvaltain armeijan esikuntapäällikkö, minkä jälkeen hän siirtyi liike-elämän palvelukseen.[2]
Presidentti John F. Kennedy kutsui Taylorin 1962 uudelleen armeijan johtotehtäviin vuosiksi 1962–1964. Sen jälkeen Taylor toimi vuoden verran suurlähettiläänä Saigonissa ja vuosina 1965–1969 presidentin neuvonantajana ja ulkomaantiedustelun johtajana.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Maxwell Davenport Taylor (Arkistoitu – Internet Archive), Musée Airborne, Sainte-Mere-Eglise, Normandy (La Manche, France). Viitattu 7.11.2014.
- ↑ Arra, Esa: ”Taylor, Maxwell D. (1901)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 186. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maxwell D. Taylor Wikimedia Commonsissa
