Matti Jalo Veikko Tuloisela (s. 5. toukokuuta 1931 Jyväskylä) on suomalainen oopperalaulaja, äänialaltaan bassobaritoni.[1] Hän jäi eläkkeelle Sibelius-Akatemian laulumusiikin professorin virasta 1994.[2]

Kaisu ja Matti Tuloisela vuonna 1963.

Tuloiselan oppilaita ovat esimerkiksi Walton Grönroos, Jorma Hynninen, Juha Kotilainen, Raimo Laukka, Turkka Manninen, Pentti Perksalo, Petteri Salomaa, Raimo Sirkiä, Heikki Siukola, Sauli Tiilikainen ja Johann Tilli. Lied- ja oratoriolaulajana Matti Tuloisela kiersi aikoinaan ahkerasti Suomea ja esiintyi oopperassakin. Tuloiselan levytysura kesti lähes 30 vuotta.[2]

Matti Tuloiselalla on tutkinto oikeustieteestä, ja hän myös työskenteli juristina.[3] Laulua hän opiskeli yksityisesti Olavi Nybergin johdolla. Kun hänen ensikonserttinsa sai erinomaiset arvostelut vuonna 1955, Tuloisela päätti ryhtyä taiteelliselle uralle. Hänestä tuli lopulta professori Sibelius-Akatemiaan, vaikka hän ei ollut opiskellut missään musiikkikorkeakoulussa, lukuun ottamatta viiden kuukauden rupeamaa Wienin musiikkiakatemiassa.[2]

Suurelle yleisölle Tuloisela tuli tutuksi radiosta. Hän oli Matti Lehtisen ohella radiossa käytetyimpiä laulajia. Tuloisela tunnettiin etenkin hengellisen musiikin esittäjänä, ja hänen levytyksiään soitettiin paljon esimerkiksi aamuhartauksissa.[4]

Tuloisela avioitui vuonna 1963 Kaisu Tuloiselan (o.s. Tala) kanssa. Heillä on kaksi lasta: Tuomas Tuloisela (s. 1964), joka on isänsä lailla juristi ja oopperalaulaja, ja Minna Leena Tuloisela (s. 1966).[5]

Kirjallisuus

muokkaa

Diskografia

muokkaa
  • Matti Tuloisela: Souvenirs. Äänityksiä 1964–1973. Finlandia Classics FINCLA 9 (2014).

Palkinnot ja tunnustukset

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Haapakoski, Martti – Heino, Anni – Huttunen, Matti – Lampila, Hannu-Ilari – Maasalo, Katri: Suomen musiikin historia: Esittävä säveltaide, s. 275–276. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.
  2. a b c Lauludemagogin kaksi ohjetta. Sibis, 2007, nro 1, s. 18.
  3. Tolonen, Jaana (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1988, s. 1115. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 99. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1988. ISSN 0585-9530. ISBN 951-640-395-6.
  4. Lauludemagogin kaksi ohjetta. Sibis, 2007, nro 1, s. 18, 19.
  5. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 754. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä laulajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.