Matthias Mollenius

Matthias Mollenius (k. 1679) toimi Säämingin kirkkoherran viran ohella Savonlinnan kaupunkiseurakunnan kappalaisena ja Olavinlinnan kappelin saarnaajana.[1]. Molleniuksen mielenkiinto seurakunnan henkisen kaitsemisen lisäksi maanviljelyksen ja maanpuolustuksen järjestämiseen.

Mollenius aloitti uransa appensa kirkkoherra Samuel Krogeruksen apulaisena. 1668 appi tuomittiin 3 markan sakkoihin ja kun oikeus samalla näyttää kyllästyneen tämän poikien tapaan periä saataviaan, valtuutti syyskäräjät kirkkoherran apulaisen Matthias Molleniuksen perimään kirkkoherran saatavia. [2]. Mollenius hoiti tehtävän hyvin ja tuli appensa 1674 kuoltua valituksi kirkkoherraksi. Luottamusta ei edes kaventanut edes edellisvuoden oikeudenkäynti väkivaltaisesta käytöksestä.

Mollenius hoiti kolmen seurakunnan papin tehtäviä. tämä aiheutti erityisjärjestelyjä muun muassa jumalanpalvelujen järjestämisessä: Pyhäisin Mollenius aloitti ensin Savonlinnassa ja kiiruhti jumalanpalveluksen päätyttyä julistamaan sanaa talonpojille Säämingin kirkolle. joko kiivas luonto tai kaksien perättäisten jumalanpalvelusten aiheuttama rasitus vei hänet 1673 käräjille. Mollenius oli näet joulupäivän jumalanpalvelusta pitäessään ollut alttarilla selin seurakuntaan, ja kuultuaan sääminkäläisten puheellaan häiritsevän alttaritoimitusta, viskannut taakseen katsomatta ehtoollisleipäastian kannen, mikä iski verihaavan itseään viattomana pitäneen kuulijan päähän. Oikeus vapautti Molleniuksen syytteistä, koska ei voitu näyttää toteen hänen aikoneen vahingoittaa viatonta uhriaan.[3]

Kirkkoherra-aikanaan Mollenius varusti ylimääräisen ratsumiehen leskensä Maria Krogeran sanoin "maanpuolustuksen avustamiseen näinä sotaisina aikoina". Tukeakseen maanviljelystä Mollenius rakennutti 1674 myllyn Pullinlahteen.

Matthias Molleniuksen ja Maria Krogeran lapsia olivat:[4]

  • Matthias, rykmentinpastori
  • Göran, kornetti, joutui vangiksi Narvassa 1704 ja kuoli Venäjällä
  • Anna, k. 9.2.1726 jäälle rajuilmassa. Puoliso tykistön kersantti Israel Nordstedt, joka pakeni Venäjälle vaimonsa sisarpuolen kanssa.

LähteetMuokkaa

  1. Kotivuori, Yrjö: Matias Mollenius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. Savon historialähde tarkemmin?
  3. Veijo Salomäki: Savon historia II:2, Jyväskylä 1990
  4. Genos 44(1973), s. 69–85