Samuel Mollenius
Samuel Mollenius (s. 1670-luku – k. 1717) toimi isonvihan aikana kappalaisena Säämingin suurseurakunnassa[1]. Hän oli niitä harvoja säätynsä edustajia, jotka jäivät maahan venäläisten vallattua maan.
Koulutus muokkaa
Samuel Molleniuksen isä oli Säämingin kirkkoherra Matthias Mollenius. Poika opiskeli Uppsalassa ja Tartossa[2]. Opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa osoittaa, kuinka hänen äitinsä Maria Krogeran kolmannen avioliiton myötä perheen taloudellinen tila koheni[1]. Molleniuksesta tuli 1697 kappalainen isäpuolensa T. J. Aganderin seurakuntaan ja kun tämä 1705 oli kuollut, seurakuntalaiset halusivat uudeksi kirkkoherrakseen Samuel Molleniuksen, jonka esivanhemmat olivat keskeytyksettä vuodesta 1643 toimineet seurakunnan kirkkoherroina: ensin äidinisä, sitten isä ja hänen jälkeensä kaksi isäpuolta. Vaaleissa Mollenius saikin enimmät äänet, mutta tuomiokapituli nimitti tästä huolimatta virkaan Abraham Petri Carsteniuksen, Viipurin edesmenneen piispan pojanpojan ja Viipurin tuomiorovastin pojan.
Ison vihan vuodet muokkaa
Isoviha alkoi toden teolla koetella Sääminkiä, kun venäläiset ryhtyivät piirittämään Olavinlinnaa. Kun linna 1714 oli antautunut, kirkkoherra Carstenius pakeni perheineen Ruotsiin ja seurakunnan hoito jäi Molleniuksen harteille. Hän oli kuitenkin joutunut suuren perheensä kanssa taloudellisesti ahtaalla sodan köyhdyttämässä seurakunnassa ja kääntyi sen vuoksi 1715 niin ikään Ruotsiin paenneen piispa Gezeliuksen puoleen anoen itselleen parempaa virkaa. Piispa kirjoitti hänelle suosituskirjeen Ristiinan kirkkoherran virkaan, mutta se ei auttanut ja Mollenius sai jatkaa Säämingissä.
Yleensä pitäjiin vainonajaksi jääneet pappismiehet ymmärsivät väestön hätää ja kärsimyksiä ja olivat pitäjäläisille suureksi tueksi. Samuel Mollenius näyttää kuitenkin huolehtineen etupäässä palkkaetujensa tinkimättömästä perimisestä, lisäten siten omalta osaltaan sääminkäläisten muutoinkin ylen määrin raskasta taakkaa.
Perhesuhteet muokkaa
Samuel Molleniuksella ja hänen vaimollaan Kristina Molleralla (k. 1697) oli seitsemän lasta. Tyttäristä Kristina oli naimisissa Säämingin kirkkoherran virkaa Samuel Molleniuksen jälkeen hoitaneen Aron Molanderin kanssa. Hänen lapsenlapsistaan Johan Molander (1762–1837) toimi Porvoon piispana.
Lähteet muokkaa
- Heikki Soininvaara: Mollenius (Arkistoitu – Internet Archive) – Genos 44 (1973), s. 69–85
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Genealogia, viitattu 15. maaliskuuta 2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Samuel Mollenius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.