Wikipedia

Matopeli

Matopeli on 1970-luvulla kehitetty videopelityyppi, joka tuli suosituksi matkapuhelinpelinä 1990-luvulla. Tyypillisesti peleissä ohjataan matoa, joka kuolee törmätessään itseensä tai pelikentän laitoihin. Keräämällä pelikentältä ”ruokaa” pelaaja saa pisteitä, mutta samalla mato kasvaa pituutta ja peli vaikeutuu. Madon liikevauhti saattaa myös nopeutua pisteiden karttuessa.

Snake 2 Nokia 3310 -puhelimella
Matopeli Telmac-1800 tietokoneessa, julkaistu vuonna 1978 1800 User's Clubin jäsenkasetilla nimellä Ansapeli [1]

Historia muokkaa

Ensimmäinen ideaa hyödyntänyt peli lienee Gremlin Industriesin kehittämä arcadepeli Blockade vuodelta 1976.[2] Atari 2600:n julkaisussa 1977 yksi ensimmäisistä peleistä oli samaa ideaa käyttävä Surround. Luultavasti ensimmäisen kotitietokoneversion teki Peter Trefonas TRS-80-tietokoneelle, ja se julkaistiin CLOAD-lehdessä vuonna 1978. Pian julkaistiin versioita myös Commodore PET ja Apple II -tietokoneille ja ohjelmoitaville taskulaskimille. Commodore VIC-20 sai oman versionsa nimeltä Worms pian tämän jälkeen. Microsoft jakoi MS-DOSin QBASICin mukana Nibbles-peliä.

Nokian matopelit muokkaa

 
Nokian Matopeli esillä Suomen pelimuseossa

Nokian matkapuhelimiin matopelit tulivat ensimmäisen kerran vuonna 1997 6110-malleihin. Nokian matopeliä pidetään yleensä maailman ensimmäisenä mobiilipelinä, mitä se ei kuitenkaan ollut. Hagenuk MT-2000 -puhelimissa oli nimittäin Tetristä muistuttava peli jo vuonna 1994. Nokian matopelistä tuli kuitenkin ensimmäinen suuren yleisön tuntema mobiilipeli sen ilmestyttyä suosituille 5110 ja 3210 -puhelimille.[3]

Nokian ensimmäisen matopelin kehitti Salon tehtaalla käyttöliittymäyksikössä työskennellyt ohjelmistosuunnittelija Taneli Armanto.[3][4] Nokialla oli mahdollisesti tutkittu MT-2000-puhelinta ja markkinointiosasto halusi uuteen puhelimeen pelejä.[3][4] Armanto valikoitui tehtävään sekaannuksen vuoksi. Hänen luultiin olevan sama "T. Armanto", joka oli jo tullut tunnetuksi tietokonepeleistään. Tosiasiassa kyseessä oli Taneli Armannon serkku.[5] Armanto oli kuitenkin harrastanut lautapelejä ja tehnyt joitakin kokeiluja myös tietokoneella ja otti haasteen vastaan.[6] Armantoa pyydettiin ideoimaan peli, joka esittelisi 6110:n uutta ominaisuutta: infrapunayhteydettä. Matopelistä oli siis määrä tulla infrapunayhteyden kautta toimiva moninpeli, joka jäljittelisi tietokoneella jo aiemmin olleita kaksinpelattavia matopelejä. Koska käyttöliittymä- ja lokalisointiyksiköt olivat Nokialla samoissa tiloissa, päädyttiin peliä kutsumaan suomeksi nimellä Matopeli. Peli tunnettiin muilla alustoilla englanniksi nimellä Snake, mutta suoraa käännöstä Käärme pidettiin kömpelönä. Tekniset rajoitteet ohjasivat ensimmäisen matopelin kehitystä. Sen piti olla kooltaan erittäin pieni ja suorituskyvyltään kevyt.[3] Puhelimen näyttö oli varsin pieni ja vain numeronäppäimet olivat käytössä pelaamiseen.[6]

Matopelin suosio yllätti Nokian.[7] Jo julkaisua seuraavana vuonna 1998 Suomessa elettiin matopelihuumaa etenkin kouluissa.[8] Matopelistä tuli maailmanlaajuinen hitti. Myös muualla etenkin nuoret ottivat sen omakseen.[7] Nokian markkinointiosasto päätti hyödyntää suosiota ja järjesti Matopelin suomenmestaruuskilpailut vuonna 1999 ja 2000.[6][4] Matopeli-mainosrekka kiersi Suomea ja pelaajat saivat tulla paikalle tekemään ennätyksiä.[6] Tulosten pohjalta parhaat pääsivät mestaruuskisoihin Helsingin Messukeskukseen.[8] Vuonna 1999 suomenmestaruus voitettiin tuloksella 1044 pistettä teoreettisen maksimin ollessa 2008 pistettä.[4][7] Valvonta finaaleissa oli tiukkaa huijaamisen estämiseksi.[9] Myös muissa maissa, kuten Australiassa, järjestettiin paikallisia kisoja. Tulokset piti tulla näyttämään Nokian toimistolle ja Nokia maksoi osavaltioiden parhaille lentoliput finaaliin. Esimerkiksi juuri Australiassa 30 pelaajaa saavutti kisojen aikaan parhaan mahdollisen tuloksen 2008 pistettä, minkä johdosta Nokialla epäiltiin pelin tulleen hakkeroiduksi. Lopulta päädyttiin siihen, etteivät näin hyvät tulokset olleet mahdottomia.[7] Matopelin kilpapeluuta voi pitää osana suomalaisen e-urheilun varhaishistoriaa.[8]

Nokia julkaisi Matopelille seitsemän jatko-osaa. Ensimmäistä peliä seuranneita versioita oli tekemässä jo useiden ihmisten tiimi, eikä Armanto enää ollut mukana.[7] Pelin seuraavassa versiossa Snake 2:ssa, kerätään pisteitä ”tavallisesta ruoasta” ja erilaisista hyönteisistä. Hyönteisen syömisestä saa sitä enemmän pisteitä, mitä nopeammin sen saa pyydystettyä. Snake 2:ssa pelikenttää jakavat väliseinät.[4] Joissakin Nokian kännyköistä löytyy myös Snake Xenzia -niminen matopeli. Snake 3 on kolmiulotteiseksi käännetty matopeli, ja siinä on uudistuksia edeltäjäänsä. Snakes-niminen kolmiulotteinen matopeli löytyy myös joistakin Nokian Symbian-puhelimista. Peli oli alun perin tehty Nokian N-Gage-pelipuhelimelle.

Matopeliä pidetään yhtenä elektronisten pelien historian merkittävimmistä peleistä ja se on muun muassa New Yorkin Museum of Modern Artin kokoelmissa ja Tampereella Suomen pelimuseon näyttelyssä.[7][5]

Uudelleenjulkaisut muokkaa

Alkuperäisen matopelin mahdollisimman tarkasti toisintava Snake '97 on julkaistu iPhonelle. Ohjelma julkaistiin ilman lupaa Nokialta, joka kommentoi, että "on hienoa, että Nokian legendaarinen kännykkäpeli innostaa sovelluskehittäjiä edelleen. Emme kommentoi kyseistä peliä tai tekijänoikeuksia tarkemmin."[10] Myös Taneli Armanto palasi myöhemmin matopelien pariin ja oli mukana suunnittelemassa Snake Rewind-peliä älypuhelimille.[11] Google Maps sisältää pelin nimeltä Mato, jossa itse mato on korvattu taustana toimivien kuuluisien paikkojen junilla ja busseilla.[12][13] Myös matopelin Facebook Messenger -versio on ollut suosittu.[14]

Muu media muokkaa

Tron-elokuvassa on nähty valopyöräpeli, jota voidaan pitää matopelin alalajina. Elokuvasta on julkaistu myös kolikkopeli Tron, jossa on mukana valopyöräpeli.

Lähteet muokkaa

  • Kuorikoski, Juho: Sinivalkoinen pelikirja: Suomen pelialan kroniikka 1984–2014. 1. painos. Fobos Kustannus, 2014. ISBN 978-952-67937-1-9.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Tieturi 2/1985 ISSN 0780-9778
  2. ↑ Goggin, Gerard: Global Mobile Media. Taylor & Francis, 2010. ISBN 978-0-203-84280-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.1.2019). (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Kuorikoski 2014, s. 42.
  4. ↑ a b c d e Riikonen, Petteri: Matopeli luikerteli kansan suosikiksi 1990-luvun lopussa Elävä arkisto. 16.01.2019 [11.08.2016]. Yle. Viitattu 13.4.2021.
  5. ↑ a b Lähde, Antti: Kuulostaako tutulta: Commodore 64, Boulder Dash, Pong, Amiga? Suomi sai vihdoin oman pelimuseon Aamulehti. 5.1.2017. Viitattu 12.4.2021.
  6. ↑ a b c d Haastattelu: Taneli Armanto ja Matopeli YouTube. 1.8.2017. Suomen pelimuseo. Viitattu 19.4.2021.
  7. ↑ a b c d e f Kuorikoski 2014, s. 43.
  8. ↑ a b c Hämäläinen, Tuukka: Tiesitkö: Suomalaisen eSportsin historia alkoi jo lähes 35 vuotta sitten Muropaketti.com. 11.11.2017. Viitattu 19.4.2021.
  9. ↑ Tv-uutinen matopelin SM-kisoista (Yle Areena) Tv-uutiset. 10.8.2016 [5.11.2000]. Yle. Viitattu 19.4.2021.
  10. ↑ Linnake, Tuomas: Nokian luikerteleva perintö elää iPhonessa Ilta-Sanomat. 25.3.2014. Viitattu 13.4.2021.
  11. ↑ Kaipasitko Nokian matopeliä? Uusi versio tulossa alkuperäiseltä tekijältä (Digitoday) Ilta-Sanomat. 7.5.2015. Viitattu 13.4.2021.
  12. ↑ Tapala, Petri: Matopeli tuli osaksi Google Mapsia Mobiili.fi. 1.4.2019. Viitattu 13.4.2021.
  13. ↑ Matopelin pelaaminen Google Mapsissa - Android - Maps Ohjeet Google. Viitattu 13.4.2021.
  14. ↑ Korhonen, Suvi: Retrohitti palasi: matopeli luikerteli nuorison sydämiin uutta reittiä Mikrobitti. 20.6.2018. Viitattu 13.4.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä videopeleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matopeli&oldid=22147921”