Martti Tapio Asunta (s. 4. helmikuuta 1955 Ruovesi) on suomalainen metsänhoitaja, yrittäjä ja pankin- ja yritysjohtaja, joka on saanut metsäneuvoksen arvonimen.[1]

Asunta syntyi maanviljelijä Tauno Asunnan ja vakuutusvirkailija Kaarina Gyllenbögelin perheeseen ja avioitui 1980 röntgenhoitaja Pirjo Penttilän kanssa. Asunta tuli ylioppilaaksi Ruoveden yhteiskoulusta 1975 ja valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1982. Hän oli Kurun normaalimetsäopiston suunnittelun opettaja 1982 ja Pohjois-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liiton kenttäpäällikkö 1982–1985 ja toiminnanjohtaja 1985–1988.[1]

Tampereen Aluesäästöpankin, vuodesta 1992 Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialueen Kurun aluejohtaja hän oli 1988 ja Kurun ja Ruoveden aluejohtaja 1990–1993, Suomen Yhdyspankin Ruoveden konttorin pankinjohtaja 1993–1995 ja Suomen Yhdyspankin Pirkanmaan konttoriryhmän johtoryhmän jäsen ja maa- ja metsätalousasiantuntija 1994–1995. Kiinteistötoimisto Martti Asunnan liikkeenharjoittajaksi Asunta tuli 1995, Pirkanmaan Kotikuusi Oy:n toimitusjohtaja hän oli 1998–2007, Kurun loma-asuntomessujen projektipäällikkö 2001–2003 sekä Huoneistokeskus-yhtiön myyntihoitaja ja franchingyrittäjä 2002–2005 ja toimistonjohtaja Tampereella 2003–2005. Asunta on toiminut myös Kurun Hakelämpö Oy:n toimitusjohtajana.[1]

Asunta oli Ruoveden kunnanvaltuutettu 1976–1980 ja Kurun kunnanvaltuutettu 1996–2000. Hänen useisiin asiantuntija- ja luottamustehtäviinsä ovat kuuluneet muun muassa Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsenyys ja puheenjohtajuus, Metsä Board -yhtiön hallituksen varapuheenjohtajuus sekä Metsä Tissue ja Metsä Fibre -yhtiöiden hallitusten jäsenyydet. Metsäneuvoksen arvonimen Asunta sai 2010.[1][2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Möttönen, Tuomas: Metsäneuvos Martti Asunta (1955–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 22.4.2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 3.11.2023.
  2. Asunnan kausi Metsäliiton puheenjohtajana päätökseen. Kurun lehti: puolueeton Kurun kotiseutulehti, 23.1.2020, nro 4, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.11.2023. (ei-vapaa)